Minä muistelen syksyä suurta

Minä muistelen syksyä suurta Kirjoittanut Jalmari Virtanen

Syyslehtien pehmeään kaattuvaan

taas haipuvat askeleet...

Syysveet

siniäärisen Äänisen

syyspyykkinsä tarkoin huuhdellen

syys- laulavat laulujaan:

   »Meni kesä lämmin,

   syksy tänne ehti.

   Paistaa heleämmin

   kylmänkelta lehti.

   Lehdet puista riipii

   syksyn tuuli vinha,

   varkaan lailla hiipii

   talvi huurre-inha.»

Syyslehtien pehmeään kaattuvaan

taas haipuvat askeleet...

Siniveet

syyskalsean Äänisen

syysraskaina loiskivat rannoilleen.

syys- laulavat laulujaan.

Minä kuuntelen lauluja noita

ja on mieli kuin hehkeä päivä,

kuin päivä, mi loistaa ja lämmittää,

ja on mieli kuin hehkeä päivä.

Ja päivänä päilyy mieli,

kun muistelen syksyä Suurta,

kun muistelen syksyä Seitsemäntoista

kun muistelen syksyä Suurta!

1928

Lähde: Rakettu on raudalla, tulesta on tuotu: Neuvosto-Karjalan suomenkielistä runoutta vuosilta 1917–1940. 1976. Kokoelman laatineet ja toimittaneet T. Summanen ja A. Mishin. Karjala-kustantamo, Petroskoi.