Minä muistelen syksyä suurta

Minä muistelen syksyä suurta

Kirjoittanut Jalmari Virtanen


Syyslehtien pehmeään kaattuvaan
taas haipuvat askeleet...
Syysveet
siniäärisen Äänisen
syyspyykkinsä tarkoin huuhdellen
syys- laulavat laulujaan:
   »Meni kesä lämmin,
   syksy tänne ehti.
   Paistaa heleämmin
   kylmänkelta lehti.
   Lehdet puista riipii
   syksyn tuuli vinha,
   varkaan lailla hiipii
   talvi huurre-inha.»
Syyslehtien pehmeään kaattuvaan
taas haipuvat askeleet...
Siniveet
syyskalsean Äänisen
syysraskaina loiskivat rannoilleen.
syys- laulavat laulujaan.
Minä kuuntelen lauluja noita
ja on mieli kuin hehkeä päivä,
kuin päivä, mi loistaa ja lämmittää,
ja on mieli kuin hehkeä päivä.
Ja päivänä päilyy mieli,
kun muistelen syksyä Suurta,
kun muistelen syksyä Seitsemäntoista
kun muistelen syksyä Suurta!

1928


Lähde: Rakettu on raudalla, tulesta on tuotu: Neuvosto-Karjalan suomenkielistä runoutta vuosilta 1917–1940. 1976. Kokoelman laatineet ja toimittaneet T. Summanen ja A. Mishin. Karjala-kustantamo, Petroskoi.