Milloin Pohjolan nähdä saan?

Milloin Pohjolan nähdä saan?

Kirjoittanut Yrjö Koskinen


Luonto ponteva Pohjanmaan!
Milloin taas hänen nähdä saan?
Milloin saanenkaan kesä-yöllä
Nähdä kirkkaalla sädevyöllä
Ympäröityä taivoaan?
Milloin laineilta Pohjan vetten
Nähdä hohtehen, nähdä ett’en
Lasna unta ma nähnyt vaan? –
Milloin Pohjolan nähdä saan?
Onhan nytkin sen tunturit
Jylhät, korkeat, kaunihit;
Vielä kaiketi kosket kuohuu;
Totta vieläkin virrat vuoltuu
Syvin uurtehin halki maan?
Eikö merikin yhä vielä
Huhdo rannikkoamme siellä?
Myrskyn virtt’ eikö kuulukkaan? –
Milloin, milloin sen nähdä saan?
Talvismaailman mahti uus’,
Lumitannerten ihanuus,
Mustat metsät ja synkät salot,
Revontulien tummat palot,
Nekin luontoa Pohjanmaan.
Eikö kaikk’ ole kannallansa?
Tokko mainio Pohjan kansa
Viel’ on vanhassa voimassaan? –
Milloin Pohjolan nähdä saan?
Kansa vankka, mi muinaisin
Seisoi miehuuden mittehin,
Vaarat hiihteli, kynti merta,
Kosket laski ja vuoti verta,
Tokko nytkin on vanhallaan?
Tokko voinee se sodan tiellä
Altiiks henkensä antaa vielä
Eestä armahan isänmaan? –
Milloin, milloin sen nähdä saan?


Lähde: Grotenfelt, Kustavi (toim.) 1899: Väinölä: Helmivyö suomalaista runoutta. Werner Söderström, Porvoo.