Miksi suret, Lyydi kulta?

Miksi suret, Lyydi kulta?

Kirjoittanut Isa Asp


Miksi suret, Lyydi kulta,
miksi olet rauhaton?
Joko elon myrskyt sulta
ryöstänyt sun rauhas’ on?
Nuori viel’ on sydämesi
runneltavaks surujen;
peittää ei saa kyynelvesi
loistetta sun silmien.
Katsos aurinkoinen jalo
sateen jälkeen loistelee,
kyyneleet sen lämmin valo
nurmen päistä kuivailee.
Anna, Lyydi, ikäväsi
lentää pois, ja katso vaan,
kuinka hyvän Luojan käsi
hyvyydellä täyttää maan!
Katso, kuinka Luoja muuttaa
luonnon uuteen elämään!
Nauti luonnon ihanuutta,
elä näänny ikävään!
Sydämesi, Lyydi! anna
päästä uuteen elämään!
Anna toivon tunteet panna
ilosta sen sykkimään!


Lähde: Krohn, Helmi 1912: Isa Asp: nuoren pohjalaisen runoilijaneidon elämäntarina. Kustannusosakeyhtiö Otava, Helsinki.