Miksi suret, Lyydi kulta?

Miksi suret, Lyydi kulta? Kirjoittanut Isa Asp

Miksi suret, Lyydi kulta,

miksi olet rauhaton?

Joko elon myrskyt sulta

ryöstänyt sun rauhas’ on?

Nuori viel’ on sydämesi

runneltavaks surujen;

peittää ei saa kyynelvesi

loistetta sun silmien.

Katsos aurinkoinen jalo

sateen jälkeen loistelee,

kyyneleet sen lämmin valo

nurmen päistä kuivailee.

Anna, Lyydi, ikäväsi

lentää pois, ja katso vaan,

kuinka hyvän Luojan käsi

hyvyydellä täyttää maan!

Katso, kuinka Luoja muuttaa

luonnon uuteen elämään!

Nauti luonnon ihanuutta,

elä näänny ikävään!

Sydämesi, Lyydi! anna

päästä uuteen elämään!

Anna toivon tunteet panna

ilosta sen sykkimään!

Lähde: Krohn, Helmi 1912: Isa Asp: nuoren pohjalaisen runoilijaneidon elämäntarina. Kustannusosakeyhtiö Otava, Helsinki.