Mikä on Rakkaus?

Kirjoittanut anonyymi


Usiasti minä olen arvellut, mikä se on, jota kutsutaan rakkaudeksi. Eräässä kirjassa olen lukenut, että se on tauti, joka ottaa ihmiseltä ymmärryksen, aatoksen ja mielen, ja joka tauti toisihin tarttuu toisihin ei. Mutta toisessa kirjassa olen lukenut, että se on ihmisyyden täydellisin tilaisuus, ja taas toisessa, että se on yhtäläisten sielujen ystävyys; ja vieläki toisessa että yhtäläiset sielut ei voi rakastua, mutta vaan vastahakoiset. Sanokoon nyt ken voipi, mikä rakkaus on! Kerran kysyin minä rakastunelta, mitä hän luuli rakkaudesta; ja hän vastasi: Se on – se on – sitä en nyt voi selittää; nyt kysyin toiselta, joka vastasi: se on niin kuin sydämmessä palava tuli, ja taas toiselta, joka sanoi: se on suloisin tunto ihmisen sydämmessä, ja taas toiselta, joka sanoi: se on ihmisen elämän aurinko, joka valaisee hänen pimeän tiensä, ja vielä toiselta joka sanoi: se on semmoinen tilaisuus, joka tekee ihmisen sokiaksi, ettei hän näe sitä, minkä hän ennen sekä perästä sen näkee. Tästä kaikesta tulin minä yhtä viisaaksi kuin ennenki. Nyt minä kysyin yhdeltä, kuinka hän rakastui? ja hän vastasi: Ensikerran minä katsahdin armastani, hän katsahti minuun, siitä me rakastuimme; ja toiselta, joka sanoi: Minä elin kymmenen vuotta yhdessä talossa tyttöni kanssa, ja siitä syttyi viimen rakkaudemme. Vielä kysyin nyt muilta, jotka vastasivat: me puhelimme keskenämme, me katselimme äänettä toisiamme silmihin, me olimme tansissa ja iloseurassa, me olimme suuressa vaarassa, minä ihastuin rakastettuni viisautta, minun sitoi sen yksinkertasuus, minä ihmettelin kauneutta, minä taas hyvyyttä. – – Sanokaa nyt, mikä rakkaus on?


Lähde: Kanava 15.2.1845.