Miesten laulu

Kirjoittanut Jakob Liiv
Suom. Martti Korpilahti.


Kuin kalliot, mi suurta uhmaa merta,
käy miehet elon taistoon ankaraan;
ei paina pelko rohkeata verta,
ei heillä heikkoutta rinnassaan!
Soi korvissansa huuto toimen teille,
ja pyhä pyrkimys on suurta heille.
Ei säiky miehet vainolaisen uhkaa,
ei vaara varma heitä pelkoon saa,
on yksityinen onni heille tuhkaa,
kaikk’ eestä synnyinmaan he uskaltaa!
On orjankahle kauhu vapaan miehen,
tuo tunne viitta varmin sankartiehen!
Ja innostus kun polton rintaan antaa,
niin voimakkaana miesten laulu soi,
se vyöryin käypi kohti taivaan rantaa,
kuin merten myrsky ääni nousta voi!
Se sieltä niinkuin pitkäinen lyö yöhön
ja torkkujat se ajaa kaikki työhön.

Suomeksi: Lukemisto Suomen lapsille III, 1931.


Lähde: Lausuntarunoja nuorelle väelle: lausuntaohjeita ja 250 lausuttavaa runoa. 1958. Neljäs painos. Toimittaneet Eero Salola ja Eino Keskinen. Somistanut G. Paaer. Osakeyhtiö Valistus, Helsinki.