Mielialani

Kirjoittanut P. J. Hannikainen


Jo nousevi nurmen nukka,
Ja kunnahat vihertää,
Ja kevähän ensi kukka
Pääns’ ujona ylentää.
Ja perhonen punasiipi
Luo kukkasen äsken hiipi
Ja soi sille suudelman
Niin lämpimän, armahan.
On lempeen syttynyt kukka,
Vaan perho, perho on pois! –
Tuo murheinen vuokko rukka
Miel’-alani arvata vois.


Lähde: Grotenfelt, Kustavi (toim.) 1899: Väinölä: Helmivyö suomalaista runoutta. Werner Söderström, Porvoo.