Metsässä auringon laskeissa

Metsässä auringon laskeissa. Muattu. Kirjoittanut Antti Tervo

Sävel: Hvad det är skönt etc.

Naiskööri. *)

1 v.

Oi kuinka suloist’ on

Helmassa luonnon täällä;

Pois ihmis-melske on,

Luonto on pauhuton.

Mieskööri:

Oi taivaan sinehet,

Kuin silmät enkelitten;

Pilvet käy kesäiset,

Valkoiset, hopeiset.

Molemmat köörit:

Puvussa purppuran

On nurmi kukkinensa,

Nuo hongat kukkulan

Kuullaan niill’ laulavan.

Oi, jos sull’ sydäntä

Aurink’ on, viivähdä!

Sill’ ilman sinutta

Kaikk’ on vaan kolkkoutta!

Naiskööri:

2 v.

Tääll’ ihmislasta nyt

Lauluillaan linnut suosii,

On kesä rientänyt,

Lämmin jo entänyt.

Mieskööri:

Niityll’ on perhonen,

Kedoilla karjalaumat,

Kellojaan soittaen,

Iloiten, leikkien.

Molemmat köörit:

Nyt ehtoon enkeli

Ympäri maata hiivii,

Päivän hän ihaili

Tähdissä kuunteli.

Oi, jos sull’ sydäntä

Aurink’ on, viivähdä!

Sill’ ilman sinutta

Kaikk’ on vaan kolkkoutta!

[Antti] T[e]rv[o].

*) Voipi laulaa duettina 1:sellä ja 2:sella äänellä.

Lähde: Tampereen Sanomat 3.6.1873.