Meripoikkatte veis

Kirjoittanut Hj. Nortamo
Säveltänyt Aksel Törnudd.


2.

Meripoikki meit varjelkkon daevas!
Vaevaloine o elämäm dääll,
ko me ansatte leippätän laevas,
kaukans seilaile valdmerem bääll.
Kon duul puhku ja aallo nep paoha,
sillo meill aika armoton dyä,
sillo miähill ei suadakka raoha,
olkkom bäev sitt taikk syyspimi yä.

3.

Sillon gokkiki märsraakal huakka
eik pääs piilohom bannuttes taa,
sillo ei kerjet laittama ruakka,
mutt ko vyätäm mep piukota vaa.

4.

Vede vallas o skandäkk ja reeling
ja mek kiipusta reivaman gaikk,
kapteen huuta, ett haala po jeeling,
se on dylkki ja totinem baikk.

5.

Hän saa miäleläs huutta ja käski,
kyll hän leppy, kon gaikk o ”ol reitt”.
Ja meill syätetäm bauj, voit ja fläski
ja meill annetan dyyny ja peitt.

6.

Ja ko haminam bäästä sitt kerra
ja saatt ranttaha astia nokk,
ni me itten dee fiiniks ko herra,
mennä maihi ja ollan ”duu blokk”.

7.

Meill o hentt joka maailma loukos,
niingo hyvi se ymmärätt kyll.
Niit o musti ja kredliinej joukos,
semssi konei ol paittaka yll.

8.

Paras hentt meill o Suamemaas sendä,
händ en goska me unhotta voi,
hänellp preivej meild yhtmitta lendä,
hänells silkki ja kultta met toi.

9.

Meripoikki meit varjelkkon daevas!
Vaevaloine o elämäm dääll,
paras sendä o ollaksem laevas,
ko mes seilaile valdmerem bääll.


Lähde: Merimies merta rakastaa: merimieslauluja ja shantyja. 2. 1983. Toimittanut Anneli Hongelin. Fazer, Helsinki.