Merimiehen runo
Merimiehen runo Kirjoittanut Pietari Mansikka |
- Vettä kynnän velloittelen,
- Minä aaltoja ajelen,
- Kynnän aika aurasella,
- Hevolla syömättömällä,
- Että vaahto vatsan alta,
- Käypi selkeä selästä.
- Valan pitkiä vakoja,
- Kynnän syltäkin syviä –
- Pellolla perättömällä.
- Vaikka tuuli tuudittaapi,
- Ilma kiivas kiidättääpi
- Laivaa lainetten välissä,
- Jotta pauhaapi pahasti
- Aalto laivan laitasella,
- Vielä viskaapi sisälle
- Myrskyn kourissa kovissa, –
- Tok’ on turva myrskylläkin,
- Vesi veljenäin omana,
- Sisarena aina aalto,
- Isot lainehet isänä,
- Äijät aallot äitinäni.
- Ei ne painuta pahemmin,
- Myrsky uhkaava upota,
- Joll’ ei päivät päätettynä
- Ole loppuhun osattu,
- Että Tuoni etsiskellä,
- Surma tahtoisi tavata
- Myrskyn kautta kaatamalla
- Syvyytehen syöksemällä!
Lähde: Grotenfelt, Kustavi (toim.) 1899: Väinölä: Helmivyö suomalaista runoutta. Werner Söderström, Porvoo.