Meri ja tähti

Meri ja tähti.

Kirjoittanut P. J. Hannikainen

Kirkas tähti nousi taivahalle

Tuolta yli meren loistamaan.

Kohta meren läikkyvän se hurmas,

Hurmas, rakastutti sulollaan.

Rakkauspa meren nosti raivoon:

Hurjast’ ylöspäin se kuohuaa,

Saadakseen tuon armaan sylihinsä –

Turhaa! eihän voinut saavuttaa.

Jo ol’ epätoivon partahalla,

Raukes, uupui, tyyntyi tuskissaan.

Mutta kas! – nyt sylissäpä tähti

Lepäävi jo meren autuaan!

* * *

Merihän oot, sydän-raukkaseni

Meri hurjast’ ylös kuohuva!

Tyynny sinäkin, niin sylihisi

Elli-vainajas saat sulkea.

Lähde: Koitar: Savo-Karjalaisen Osakunnan albumi. III. 1880. G. W. Edlund, Helsinki.