Merenkäyntiä

Merenkäyntiä Kirjoittanut Richard Dehmel

Niin vielä kerran! Sumuss’ ulapan:

löi, läiski purje, huudot kajahtivat,

näin keulan eessä aallon korkean,

sun hätääs polveni mun vapisivat,

mut kasvos viel’ on uljaat, kiviset.

Näin vielä kerran uhman silmien,

kuin liekin hiustesi hulmuavan,

mut ääni vieri yli aaltojen

kuin itku, nyyhke lapsen valittavan –

nyt mua torju et:

Sun tukkas kostea mun peitti huuliain,

mun käteni sun olkapäätäs peitti,

ol’ yhä suloisempi hurma suudelmain,

kun ryöppy huulillemme suolaa heitti –

ma huusin ääneen, huusin riemuain.

Niin vielä kerran! Miks niin kylmenet,

sun oisko pelko rannatonta merta!

Sen ruoska lämmittää! Miks joudu et!

Niin sumun halki, armas, vielä kerta

taa ulappain!

Lähde: Kailas, Uuno 1924: Kaunis Saksa: sarja saksalaista lyriikkaa. Werner Söderström Osakeyhtiö, Porvoo.