Meille papeille
| Meille papeille. Kirjoittanut Simo Korpela |
- Oi aikaa kolkkoa, kaameaa,
- Kun ihmisyytensä kieltää kansa
- Ja valheen viittoja noudattaa
- Ja puhuu pilkaten Luojastansa!
- Oi kellä valtuus ja velvoitus
- On huutaa nuhde ja rangaistus?
- Oi sulla, kantaja Herran peitsen!
- Mut mieti, kuinka sä teet ja teit sen!
- Niin kuinka teet sen?
- Myös ulkopuolella pilkkaajain
- On turhuus suuri ja valheen valta,
- Kun monet luontoaan seuraa vain
- Eik’ etsi neuvoa Korkeimmalta.
- Oi kellä valtuus ja velvoitus
- On viedä kuolleille kutsumus?
- Oi Herran pappi, oi sulla, sulia
- Sen työhön suurehen kutsutulla!
- Sä kuinka teet sen?
- Myös monta hurskasta luonnostaan
- Niin kelpo naista ja kunnon miestä
- Ei tunne Jeesusta ollenkaan
- Eik’ etsi tietoa taivaan tiestä.
- Oi kenen valtuus ja velvoitus
- On saattaa orvoille ojennus?
- Oi sun, jok’ itselles oppaaks’ sait sen,
- Mi lausuu: armoin ma teitä kaitsen!
- Sä kuinka teet sen?
- Mut joku jättävi valheen tien
- Ja eksymystänsä itkein huokaa
- Ja liittyy seurahan etsivien
- Ja halaa taivaista hengenruokaa.
- Oi kellä valtuus ja velvoitus
- On antaa murheessa lohdutus?
- Oi sulla Jeesuksen saarnaajalla,
- Jok’ itkit itsekin ristin alla!
- Sä kuinka teet sen?
- Myös joukko astuvi pienoinen
- Päin toivon kunnaita mielin vakain
- Niin rauhaa kallista Jeesuksen
- Ain’ itse saaden ja muille jakain.
- Mut joku alkavi uupumaan,
- Kun risti raskas on harteillaan;
- Myös joltain sammuvi kodin kaipuu,
- Taas korven lähteille toinen haipuu.
- Oi mitä teet sä?
- Sä käytkö johdossa joukon tään
- Kuin taatto lastensa kesken valvoin
- Vai lailla käskijän itsekkään
- Tuot heille huolia pyytein halvoin?
- Sä hellin muistatko uupuneet
- Ja etsit sairaat ja sortuneet
- Ja tielle ohjaatko erhettyvää?
- Niin totta tahdot sä tehdä hyvää
- Ja totta teetkin!
- Niin paljon vaativa on sun työs,
- Niin monta sulla on vaikeutta.
- Siks’ paljon tarvitset voimaa myös
- Ja anteeks’ antavaa rakkautta.
- Mut sull’ on valtuus ja velvoitus,
- Oi sull’ on kallihin kutsumus
- Luo Herran uskossa huoles kantaa.
- Hän huolet ottaa ja voimaa antaa
- Ja siunaa työmme.
Lähde: Korpela, Simo 1914: Elämän keskeltä: uskonnollisia runoja. K. J. Gummerus Osakeyhtiö, Jyväskylä.