Matkalle.

Kirjoittanut Kaarlo Luoto


Sä tohditko matkalle tuolle,
mi eessäsi aukeaa?
On hyrskysä elämän vuolle,
niin monta se sorraltaa.
Sä etkö jo peljänne tuota?
Näät lainehen vyöryntää –
ja rannalla onneas vuota,
on tyynempi täällä sää.
On minulla purteni pieni,
ei kuohuja kestäne.
Voin kaihoten kulkea tieni
jos tohdi et matkalle.
Niin, vieläkin silmäile sinne
ja toivosi noutoon käy.
Mun matkani määrä on, minne
ei tyrskyltä rantaa näy.
Oi, armahin tyttö on mulla
ja uljas on mieli sen;
ei pelkeä matkahan tulla,
käy myrskyhyn hymyten.
Nyt astele purtehen vieno. –
Ei astella kultani saa!
Mä sylissä kantelen pieno
sun, käteni kannattaa.


Lähde: Luoto, Kaarlo 1908: Ristikon takana. R. Tuomi, Helsinki.