Mahdotonta
Mahdotonta. Kirjoittanut Emil Lindahl |
- Minä syntinen luoksesi paljain päin
- tulen tuntien katumusta,
- tulen aikeessa mainita lemmestäin,
- mutta ei ole uskallusta.
- Joka kerta kun katseesi kirkkaat nään,
- sanat huulille jähmettyvät,
- tuhattahrojen paljous painaa pään,
- ovat syntini arvet syvät!
- Elon hurjista hetkistä sielussain
- kuvat kulkevat aatosten siivin.
- Oman arvottomuuteni aavistain
- minä loukkohon häveten hiivin.
Lähde: Lindahl, Emil 1919: Työ ja laulu. Suomen sos-dem. nuorisoliiton toimikunta, Helsinki.