Maantien ruusu
Maantien ruusu. Kirjoittanut Samppa Luoma |
- Maantien varrella ruusu se kukki,
- teki niin sievää terää,
- en taho häntä nyt häiritä,
- jotta kesken ei untahan herää.
- Maantien varrella ruusu se nukkui,
- päivä se kuumasti paistoi,
- maailmanrannan kulkijapoika
- sen poskilta punan maistoi.
- Maantien varrella ruusu se itki,
- kyynel silmähän kuivi,
- lehvät ne varjosi vartaloa
- ja kasvoja harso ja huivi – –
Lähde: Luoma, Samppa 1900: Laulurunoja. Antti Hautala, Kokkola.