Maani
Maani. Kirjoittanut Frans Ferdinand Ahlman |
Runo on osittain mukaelma laulusta Maamme tai sen alkuteoksesta Vårt land. |
1.
- Oi maamme armahin,
- Sä Suomi suloisin!
- Sinä olet mielestäni
- Kaikkein kallihin,
- Mitä oisi maailmassa
- Sinun vertaista,
- Jota voisi lempiä,
- Kuin sua herttaista.
- Niin on
- Verratoin.
- Vaikk’ köyhä, maineetoin,
- Tää Suomi synnyinmaa!
2.
- Ei loisto, rikkaus
- Oo meillä osana,
- Vaan ompa onni ollaksemme
- Suomen kansana
- Isänmaa ja äidinkieli,
- Siin on rikkaus,
- Joihin ompi syntynynnä
- Meissä rakkaus.
- Niin on
- Verratoin, j. n. e.
3.
- Jos tahdot kuunnella
- Sä Väinön kannelta,
- Niin missä soitto somempi,
- Kuin Suomen saloilla.
- Täällä kuuset kuiskailevat
- Suomen suloa,
- Hongat laulaa huminallaan
- Herran kunniaa.
- Niin on
- Verratoin j. n. e.
4.
- Siis kansa Suomenmaan
- Myös yhdy laulamaan,
- Luojan suurta laupeutta
- Kiitä ainiaan.
- Hänpä sua valollansa
- Aina valaisee,
- Tiedon tielle nuorisosi
- Vielä ohjailee.
- Niin me
- Kiitämme
- Sinua Isämme,
- Oi Herra Sebaoth!
–a–n [Frans Ferdinand Ahlman].
Lähde: Savonlinna 8.5.1890.