Maani.

Kirjoittanut Frans Ferdinand Ahlman
Runo on osittain mukaelma laulusta Maamme tai sen alkuteoksesta Vårt land.


1.

Oi maamme armahin,
Sä Suomi suloisin!
Sinä olet mielestäni
Kaikkein kallihin,
Mitä oisi maailmassa
Sinun vertaista,
Jota voisi lempiä,
Kuin sua herttaista.
Niin on
Verratoin.
Vaikk’ köyhä, maineetoin,
Tää Suomi synnyinmaa!

2.

Ei loisto, rikkaus
Oo meillä osana,
Vaan ompa onni ollaksemme
Suomen kansana
Isänmaa ja äidinkieli,
Siin on rikkaus,
Joihin ompi syntynynnä
Meissä rakkaus.
Niin on
Verratoin, j. n. e.

3.

Jos tahdot kuunnella
Sä Väinön kannelta,
Niin missä soitto somempi,
Kuin Suomen saloilla.
Täällä kuuset kuiskailevat
Suomen suloa,
Hongat laulaa huminallaan
Herran kunniaa.
Niin on
Verratoin j. n. e.

4.

Siis kansa Suomenmaan
Myös yhdy laulamaan,
Luojan suurta laupeutta
Kiitä ainiaan.
Hänpä sua valollansa
Aina valaisee,
Tiedon tielle nuorisosi
Vielä ohjailee.
Niin me
Kiitämme
Sinua Isämme,
Oi Herra Sebaoth!

–a–n [Frans Ferdinand Ahlman].


Lähde: Savonlinna 8.5.1890.