Maamme kirja: 81. Suomalaisia Arvoituksia

81. Suomalaisia Arvoituksia.
Maamme kirja
Kirjoittanut Zachris Topelius

Jos suomalaisia sananlaskuja on monta uhatta, niin ei ole vähempätä arvoituksiakaan. Kansa rakastaa hyvin tätä ajatuksilla harjoitettavata älykästä leikkiä, joilla lasten ymmärrystä aina pienestä alkaen totutetaan juohtumaan tutusta asiasta tuntemattomaan. Siksi käytetään rangaistusta sille, joka ei arvaa vissiä määrää arvoituksia. Kun perhe istuu koolla tuvassa pitkinä syys- ja talvi-iltoinen, löytyy tavallisesti joku arvoitusten taitava, joka koettelee toisia, ja jos siinä on joku, joka jättää kolme arvoitusta vastaamatta, pannaan hän Hymylään. Tämä näyttää olevan joku ilvepaikka, jossa joudutaan kaikenlaisen pilkan alaiseksi. Kun nyt osa arvoituksia saatetaan vastata usealla lailla, tuleepa välistä riita siitä, jos rangaistusta saatetaankaan sovittaa, ja moni julistaa jo alussa, ettei hän ota lähteäkseen Hymylään vähemmältä kuin kuudelta arvoitukselta.

Jos ei hän ole voinut vastata arvoituksia, ja yksi määrästä on vielä jäljellä, kuihkaistaan hänestä: jopa alkavat silmät Hymylään päin kääntyä! Sitte suostutun määrän täyteen tultua, alkaa arvoittaja luetella kaikki ne, jotka ovat jääneet vastaamatta ja sanoo jokaisesta arvoituksesta:

Hyys, hyys, Hymylään!

kun et sitäkään tiedä.

Rangaistuksen alainen puetaan kaikella tavalla kumman näköiseksi ja lähetetään Hymylään, joka käypi niin, että hän käsketään pois tuvasta. Sitte kertoo hän kuinka hän otettiin vastaan ja kuinka häntä kohdeltiin Hymylässä. Hymylän lapset käskettiin kastomaan miksi koirat haukkuivat ja tuomaan sen vastauksen, että ryysyin puettu tolvana on tulossa, jolla on hiiri hevosena, kissa ajajana, rikkinäinen kapusta rekenä j. n. e. Hymylän emäntä pudottaa säikäyksissään vasta leivotun leivän poroon; toinen kaataa vetelän vellinsä vasta tulleen päähän. Tämä nyt pesisi itseään ja hänelle annetaan tervaämpäri, jonka jälkeen hänen käsketään pyyhkimään itsensä höyheniin, rumeniin ja nokisiin orsiin. Hymyläiset kysyvät mitä uutta mailmassa kuuluu, ja kun hänellä ei ole muuta kertomista kuin ne arvaamattomat arvoitukset, kummastelevat Hymyläiset sellaista raukkaa, ja sitte viimein luvataan hänelle ruokaa: huuhdevettä, potaatin kuoria, kalanruotoja, homehtunutta leipää ja muita harvinaisuuksia.

Sellaisen matkakertomuksen perästä pidetään matkustaja takasi tulleena, kutsutaan tupaan ja kysytään miten Hymylässä nykyään voidaan. Hän kertoo sitte jotakuta mielensä mukaan esim.: kuinka siellä keitettiin puuroa kirveellä ja hakattiin puita padalla, kuinka lehmät leipoivat leipiä ja vaimot olivat kytkyessä navetassa j. n. e. Nyt on hän vapaa rangaistuksestaan, saapi tulla paikallensa seuraan ja itse ruveta panemaan arvoituksia jollekulle toiselle, joka vuorollaan saattaa tulla tuomituksi, jos hän seisoo siinä vastaamatonna. Ei kukaan tahtoisi mielellään lähteä Hymylään, ja koettavat kaikki jännittää älyään sekä arvaamaan että muistamaan vanhoja arvoituksia kuin myös keksimään uusia. Vieraan ei ole niin helppo saada näitä harjauneita arvoitusten arvaajia Hymylään; paljoa helpommasti voipi hän itse päästä arvoilliseksi sinne menemään.

(E. Lönnrotin mukaan).

Seuraavat arvoitukset olkoot tässä näytteeksi:

1. Kultaa kujaset täynnä,
Hopiaista tanhuaiset,
Eik’ ole omistajata?

2. Kädetön, jalaton,
Seinää nousee,
Kiukaalle pääsee?

3. Aitta alla, mylly päällä,
Tihku viita myllyn päällä?

4. Akka loukossa,
Sata hamamsta suussa,
Puree eikä niele?

5. Ei huku vedessä,
Ei pala tulessa,
Eikä mahdu maanrakoon?

6. Elää mailman alusta mailman loppuun asti,
Ei koskaan viittä viikkoa täytä?

7. Lahdet kaidat, niemet pitkät,
Kalliot nenässä nienten?

8. Pojat sotaa käyvät, isä vasta syntymässä?

9. Ensin nalka nyljetään
Sitte villat keritään?

10. Hakee, hakee, eikä soisi löytävänsä?

11. Helsingissä hakataan,
Tänne lastut lantelee?

12. Herrain herkku, kuningasten ruoka,
Ei syö siat, eikä koske koirat?

13. Henki alla, henki päällä,
Siinä hengetön välissä?

14. Helpo tallissa,
Häntä katolla?

15. Huutaa yöt, huutaa päivät,
Ehdätystä ei saa?

16. Isä lynkä, äiti länkä
Tyttäret litulaiset
Poijat höyrypyöryläiset?

17. Jalatonna juoksee,
Siivetönnä lentelee
Päivässä kymmenen kylää.

18. Kaarne lenti liipotteli,
Vesi siivistä sirisi?

19. Kaksi venhettä vesillä,
Ei sinä ilmoissa ikänä,
Kuuna kullan valkiana
Toinen toistansa tavota?

20. Kaksi kultaista käkeä,
Kuun kierti, päivän kierti,
Ei kierrä jumin kekoa?

21. Kaksi makaa, kaksi seisoa,
Yksi edestakaisin soutaa?

22. Kannettava väsyy, kantaja ei väsy?

23. Ken vieraalle tupaan tullessa
Ensiksi suuta antaa?

24. Kesän leski, talven leski,
Syksyllä miehen morsi?

25. Kullassa kulajaa, hopiassa heläjää,
Ikkunasta pirttiin tulee,
Ovest’ ei enä ikänä?

26. Kirppu metsään menee,
Ei tuhannella hevosella kotiin saada?

27. Kolmasti päivässä päälleen pukee,
Enimmät ajat alasti seisoo?

28. Kulkee maata kuin kuningas,
Vaeltaa kuin valtaherra,
Joka vuosi vartotaan
Köyhimpähänkin kotohin?

29. Kun metsään menee, niin kotiin katsoo,
Kun kotiin tulee, niin metsään katsoo?

30. Lentää lintu siivetönnä
Puuhun lehdettömään,
Tuli neitsyt suuroinna,
Syöpi linnun siivettömän.

31. Lyhyt akka lylleröinen,
Pää tasainen talleroinen,
Kaiken kansan syöttelee,
Perehen elättelee?

32. Lyhyt mänty mättähällä,
Mesimöykky männyn päässä?

33. Piimä kaatui pitkin päälle,
Rasva lattiaan tipahti,
Ei lähde vuolten vuolimella,
Eikö luudalla la’asten?

34. Mieletön, kieletön
Kaikille totuuden sanoo?

35. Mies musta, nenä nykerä,
Pantu vuoren vartiaksi
Rahakirstua paimeneksi?

36. Musta lintu, punaisia munia hautoo?

37. Ken vieraalle tupaan tullessa rivistää?

38. Neljä oritta tallissa,
Viides käypi ympäritse?

39. Näet veljesi, kättä koukaa,
Ei tule puheille?

40. Omiaan on pirtti täynnä,
Eikä tunne puoliakaan?

41. Pikku lintu, liinahäntä,
Läpi seinän lentelee?

42. Päivillä lihaa ja verta täynnä, öillä tyhjänä?

43. Kuollehet kotihin tuotiin,
Varas puuhun hirtettihin,
Tie kumohon kaadettiin?

44. Tiainen tikun nenässä,
Ruotsiksi ruikuttaa?

45. Vaippa ilmassa kudottu,
Tänne helmat hepsasevat?

46. Valkia pelto,
Siemenet mustat,
Kylvää ken taitaa?

47. Äiti lapsiansa imee?

48. Tie uupui, hete janostui,
Leipä nälkää näkee?

Arvoitusten selitykset.

1 Päivänpaiste, kuutama. – 2 Taikina pytyssä eli tiinussa. – 3 Ihmisellä vatsa, suu ja hiukset. – 4 Kartta, häkilä, riivirauta. – 5. Nimi. – 6 Kuu. – 7 Sormien välit, sormet ja kynnet. – 8 Kipunat tulta iskeissä. – 9 Kenkä eli saapas riisutaan ensin, sitte sukka. – 10 Verkon-paikkaaja reikiä. – 11 Rahapaja, kirjapaino. – 12 Suolat. – 13 Ratsu, ratsastaja, satula. – 14 Tuli pirtissä, savu katolla. – 15 Koski. – 16 Humalistossa seipäät, kyönnökset, lahdet ja humalakävyt. – 17 Sanoma. – 18 Soutuvene. – 19 Kuu ja aurinko taivalla. – 20 Silmät, jumin keko on pää. – 21 Ovipielet, kynnys ja ovi. – 22 Soutaja. – 23 Tuvan lämmin. – 24 Riihi. – 24 Päivänpaiste, kuutama. – 26. Tulikipuna. – 27 Ruokapöytä. – 28 Joulu, pääsiäinen, kekri. – 29 Kirves eli kuokka olalla. – 30 Kaste eli kuura ja päivänpaiste. – 31 Jauhosäkki. – 32 Muurain, lakka suolla. – 33 Päivänpaiste, kuutama. – 34 Puntari, mitta. – 35 Lukon avain. – 36. Pata tulella. – 37. Seinänrako. – 38 Sukkatikut, sukkavartaat. – 39 Varjonsa näkee. – 40 Askelten jälkiä. – 41 Neula ja rihma. – 42 Kenkä, lakki. – 43 Kalat, nuotta ja vene. – 44 Valkia päreessä. – 45 Pilvet ja sade. – 46 Paperi, muste ja kirjoittaminen. – 47 Meri eli järvi jokia. – 48 Vapahtaja.