Maamme kirja: 193. Yhteiskunta ja hallitus
| 193. Yhteiskunta ja hallitus Maamme kirja Kirjoittanut Zacharias Topelius |
Keväällä v. 1919 kokoontunut uusi eduskunta laati Suomelle uuden hallitusmuodon, joka silloisen valtionhoitajan Kustaa Mannerheimin vahvistamana tuli noudatettavaksi 17 p:nä heinäkuuta .v. 1919. Tällä perustuslailla on tahdottu kehittää ja vakaannuttaa maamme valtiomuotoa siihen suuntaan, että kansalaisten oikeutta ja lainalaista vapautta turvataan, samalla kuin valtiovallalle taataan tarpeellinen lujuus. - Tässä teemme lyhyesti selkoa uuden hallitusmuotomme tärkeimmistä määräyksistä.
Yleisiä säännöksiä. Suomi on täysivaltainen tasavalta. Valtiovalta kuuluu edukunnan edustamalle kansalle. Lainsäädäntövaltaa käyttää eduskunta yhdessä tasavallan presidentin kanssa. Ylin toimeenpanovalta on presidentillä; sen ohessa on valtion yleistä hallitusta varten olemassa valtioneuvosto, johon kuuluu pääministeri ja tarvittava määrä ministereitä. Tuomiovaltaa käyttävät riippumattomat oikeusistuimet, ylimmässä oikeusasteessa korkein oikeus ja korkein hallinto-oikeus. - Valtakunnan alue on jakamaton, eikä rajoja voida muuttaa muutoin kuin eduskunnan suostumuksella. - Suomen kansalaisoikeus on jokaisella, joka on suomalaisista vanhemmista syntynyt, niin myös vieraan maan naisella, joka on mennyt naimisiin Suomen miehen kanssa.
Kansalaisten oikeudet. Suomen kansalaiset ovat oikeudellisesti yhdenvertaiset ja turvatut lain mukaan hengen, kunnian, omakohtaisen vapauden ja omaisuuden puolesta; heidän työvoimansa on valtakunnan erikoisessa suojeluksessa ja heidän kotirauhansa on loukkaamaton. Uskonnonharjoittaminen on vapaata, ja kansalainen saa luopua uskonnollisesta yhdyskunnasta ja liittyä toiseen. Kansalaisilla on sananvapaus ynnä oikeus painosta julkaista kirjoituksia ja kuvallisia esityksiä, samoin kuin oikeus kokoontua sekä perustaa yhdistyksiä, joiden tarkoitukset eivät ole vastoin lakia tai hyviä tapoja. Kansalaista ei saa tuomita muussa oikeustossa kuin siinä, jonka alainen hän lain mukaan on. - Tasavallan kansalliskielet ovat suomi ja ruotsi. Oikeus käyttää oikeusistuimessa ja hallintoviranomaisen luona omassa asiassaan äidinkieltään, suomea tai ruotsia, on turvattu lailla. Suomen- ja ruotsinkielisen väestön sivistyksellisiä ja taloudellisia tarpeita tulee valtion tyydyttää samanlaisten perusteiden mukaan. - Aatelisarvoja tai muita perinnäisiä arvoja ei enää anneta.
Lainsäädäntö. Oikeus tehdä ehdotuksia uuden lain säätämisestä ja ennestään olevan muuttamisesta, selittämisestä tai kumoamisesta on sekä presidentillä että eduskunnalla, jonka rakenteesta ja tehtävistä säädetään valtiopäiväjärjestyksessä. Eduskunnan hyväksymä laki toimitetaan presidentin vahvistettavaksi; ellei hän sitä vahvista, mutta eduskunta uusien vaalien jälkeen taas sen hyväksyy muuttamatta, tulee se laiksi ilman vahvistustakin.
Hallitus ja hallinto. Tasavallan presidentin valitsee Suomen kansa syntyperäisten Suomen kansalaisten joukosta kuudeksi vuodeksi kerrallaan (ensimmäisen presidentin valitseminen oli kuitenkin jätetty eduskunnan toimeksi). Vaali tapahtuu siten, että joka kuudes vuosi tammikuun 15 ja 16 päivänä valitaan, samaan tapaan kuin eduskuntavaaleissa, 300 valitsijamiestä, jotka sitten kokoontuvat ja toimittavat presidentinvaalin. Presidentin oikeuksiin ja tehtäviin kuuluu: avata ja päättää valtiopäivät, määrätä uudet vaalit toimitettaviksi ja hajoittaa eduskunta sekä kutsua koolle ylimääräiset valtiopäivät; antaa valtion hallinnossa tarvittavia asetuksia; armoa antamalla kumota rangaistus tai sitä lieventää; olla maamme sotavoiman ylimpänä päällikkönä; myöntää ulkomaalaisille Suomen kansalaisoikeus; määrätä Suomen suhteista ulkovaltoihin; päättää sodasta ja rauhasta eduskunnan suostumuksella.
Valtioneuvoston jäseniksi (ministereiksi), joiden tulee nauttia eduskunnan luottamusta, kutsuu presidentti rehellisiksi ja taitaviksi tunnettuja syntyperäisiä Suomen kansalaisia. Vähintään kahden ministerin tulee olla lainoppineita. Puheenjohtajana on pääministeri. Ministerit ovat virkatoimistaan eduskunnalle vastuunalaiset. Valtioneuvostossa on myös oikeuskansleri, jolla tulee olla etevät tiedot oikeusoloista ja joka valvoo, että viranomaiset noudattavat lakia ja täyttävät velvollisuutensa, niin ettei ketään laillisessa oikeudessaan sorreta. Hänen asianaan on myös arvostella valtioneuvoston ja presidentin päätösten laillisuutta.
Yleistä hallintoa varten on Suomi edelleen oleva jaettuna lääneihin, kihlakuntiin ja kuntiin. Läänin hallintoa johtaa maaherra. Kuntain hallinto perustuu kunnalliseen itsehallintoon, niinkuin siitä erityisissä Iaeissa säädetään.
Tuomioistuimet. Korkein oikeus, jonka puheenjohtajaa nimitetään presidentiksi ja jäseniä oikeusneuvoksiksi, käyttää ylintä tuomiovaltaa oikeusasioissa ja valvoo tuomarien ja ulosottoviranomaisten lainkäyttöä. Ylintä tuomiovaltaa hallinto-oikeudellisissa valitusasioissa käyttää korkein hallinto-oikeus, johon kuuluu presidentti ja tarpeellinen määrä hallintoneuvoksia. Korkeimman oikeuden alaisia tuomioistuimia ovat hovioikeudet sekä niiden alaisia raastuvanoikeudet kaupungeissa ja kihlakunnanoikeudet maalla.
Valtiotalous. Valtion vuotuisen tulo- ja menoarvion päättää eduskunta. Veron säätämiseen, samoinkuin valtiolainan ottamiseen vaaditaan eduskunnan päätös. - Suomen pankki toimii eduskunnan takuulla ja hoidossa sekä eduskunnan valitsemain valtuusmiesten valvonnan alaisena.
Puolustus laitos. Jokainen Suomen kansalainen on velvollinen olemaan osallisena isänmaan puolustuksessa tai sitä avustamaan. Sotaväen komennuskielenä on suomi. Jos sotaväki on pantava liikekannalle, antaa siitä presidentti määräyksen, ja samalla kutsutaan eduskunta koolle, ellei se jo ole kokoontuneena.
0petustoimi. Helsingin yliopistolla, jota valtio ylläpitää, on itsehallinto-oikeus. Teknillisten, maatalous- ja kauppatieteiden sekä muiden sovellettujen tieteiden, samoinkuin kaunotaiteiden ylintä opetusta kannattaa valtio ylläpitämällä niitä varten erityisiä korkeakouluja tai avustamalla yksityisiä laitoksia. Valtion kustannuksella ylläpidetään taikka avustetaan myös oppilaitoksia ylempää yleissivistystä ja ylempää kansanopetusta varten. Opetus kansakouluissa on kaikille maksuton. Kotiopetus ei ole viranomaisten valvonnan alainen.
Julkiset virat. Valtionvirkaan voidaan, eräin vähäpätöisin poikkeuksin, nimittää ainoastaan Suomen kansalainen. Yleiset ylennysperusteet valtionvirkoihin ovat taito ja kyky ja koeteltu kansalaiskunto. Ylimmät virkamiehet nimittää tasavallan presidentti. Virkamies vastaa toimenpiteestä, johon hän on ryhtynyt taikka jota hän viraston jäsenenä on kannattanut.
Loppusäännöksiä. Tämä hallitusmuoto on kaikilta osiltaan oleva peruuttamattomana perustuslakina eikä sitä voida muuttaa, selittää tai kumota taikka poikkeuksia siitä tehdä muussa järjestyksessä kuin perustuslaista yleensä on säädetty.