Maamiehen marssi

Maamiehen marssi Kirjoittanut Antti Rytkönen

Me olemme kansaa korpien maan,

sydänmaitten joukkoa syväin,

ja me nousemme tarmoin taistelemaan

ja suojassa voimien hyväin

me kynnämme, kylvämme, korjaamme sadon,

me uhmaamme mahtia hallan ja kadon,

ja vako, jonk’ auramme korpehen vie,

on raatajan taistelutie.

Työ jatkoa taattojen työn on tää,

jota teki he ennen meitä,

kunis kunkin painui harmaja pää

ja he matkasi tuonelan teitä.

Oli osansa tultua elämän ehtoon

heill’ unhoon uupua korpien kehtoon,

mut taattojen työn suku vastainen

yhä muistavi siunaten.

Laill’ isäin me uskomme korpehen

ja korven korkean voimaan,

työn, tarmon nostamme sävelen

mekin korpien keskeltä soimaan.

Kuhun iskee kuokkamme, kukkaset puhkee,

kuhun koskee auramme, vainio uhkee

on nouseva, haihtuvat hallat yön,

se on siunaus tarmon ja työn.

Lähde: Rytkönen, Antti 1930: Yksinäisyyden sävel: runoja. Otava, Helsinki.