Lyhyt tieto Mahometista ja hänen Oppilaisistansa

Lyhyt tieto Mahometista ja hänen Oppilaisistansa Kirjoittanut anonyymi

Pakanoiksi mainitaan kaikki ne ylösvalaisemattomat kansat, jotka uskoovat löytyvän useempia jumaloita, eivätkä tunne sitä ainoata, hurskasta, iänkaikkista Jumalaa, joka on Maailman Luoja ja Yllä-pitäjä. Muutamilla Pakanoilla on se tyhmä ja väärä usko, että Meressä, merkillisissä järvissä, virroissa, lähteissä, puissa, metissä ja vuorissa löytyyvät sellaiset näkymättömät olennot ja haltiat, joihenka he luuleevat taitavan ihmisillen onnea taikka vahinkoa tuottaa. Toiset jälleen pitäävät jumaloinansa erinomaisia eläviä, joihin muutamat uskoovat että kuolleien merkillisten miesten sielut ovat muuttaneet asumaan. Pakanoita on myös, jotka palveleevat epäjumaloien kuvia. Jos se on kyllä surkea asia, että maailmassa vielä löytyy monta sellaista kansaa, joka ei tunne Luojaansa, niin on se myös ilahuttava kuulla, että Jesuksen pyhä Evangeliumi aina enemmin ja enemmin tulee niienkin tietoon. Ilman Pakanalliseta uskota, seurataan maailmassa vielä kolmea muuta pää-uskoa: nimittäin Juudalaisten, Christittyjen ja Mahomettilaisten uskoja. Juudalaiset seuraavat useammassa pääkappaleessa Vanhan Testamentin kirjoja, mutta monessa kappaleessa ovat he myös Pyhän Raamatun selvää opia vieroneet. Sitten kuin Keisari Titus hävitti heiän valtakuntansa, löytyy Juudalaisia vähän kussakin maan pää-osassa, ja ne eläävät enimittäin kaupanteolla. Monta kansaa löytyy myös, jotka seuraavat Mahometin oppia, joka sai syntynsä Aasiassa, Turkin valtakunnan Eteläpuolella olevassa Arabian maassa: sen alkuun saattaja Mahomet (eli Muhamed) syntyi Mekka nimisessä kaupungissa vuonna 569. Hän ei perinyt vanhemmiltansa, jotka olivat suurta sukua, ja joista hän 8 ajastaian ikäisenä jäi orvoksi, enemmän kuin orjan ja 5 kamelia. Ensin vaelsi hän kauppiaana vierailla mailla, joissa hän tuli saamaan tietoa sekä Juudalaisten että Christittyjen uskosta. Hän alkoi nyt ahkerasti tutkia näien uskojen pääkappaleita, ja havaittuansa että Arabialaisten epäjumalinen usko oli niien suhteen aivan kelvotoin, halaisi hän saattaa Maanmiehiänsä parempaan oppiin. Siihen aikaan oli Christittyjen uskon seuraajilla monta vihollista ja vainoojata. Hän varoi sen tähen ettei Jesuksen pyhä oppi olis Arabialaisille kyllä otollinen. Juudalaisten oppi oli myöskin, hänen mielestänsä, sillä virheen-alainen, että he olivat monessa asiassa poikenneet pois Abrahamin selkeämmästä uskosta. Näistä syistä joutui hän siihen erehykseen, että hän rupesi miettimään uutta uskoa, johonka hän yhteen-sovitti sekä Juudalaisten että Christittyjen uskon-kappaleita, pannen myöskin paljon omiansa lisäksi. – Mahomet oli erinomaittaisesti kaunis ja hänen puheensa oli niin sulonen kuulla, että siihen mieltyi joka mies. Mutta kuin hän rupesi uutta oppiansa syntymä-kaupungissansa saarnaamaan, ja valehteli, että Jumala, jonka Profetaksi (eli rohvietaksi) hän ihteänsä kuhtui, joka yö lähetti enkeli Gabrielin hänen tyhönsä, nauroivat kaikki hänellen ja ihmettelivät mikä tämän muuton viisaan miehen oli viimannut. Hänen aivan kunniallinen appensa Abu Beker ja hänen likeisimmät sukulaisensa mieltyivät yhtähyvin hänen oppiinsa ja pitivät sitä totena, saattain myös vähittäin muitakin hänen uutta oppiansa kuulemaan ja seuraaman. Muut Mekkaan kaupungin asukkaat rupesivat varomaan, että hän näien Oppilaistensa avulla aikoi korottaa ihteänsä heiän valtiaaksensa, ja rupesivat sentähen häntä niin paljon vihaamaan, että hänen välistä täytyi paeta mainitusta kaupungista, ja viimen pyysivät he häntä tappaa. Hän pääsi kuitenkin hengen vaaralla pakoon Medinan kaupunkiin, jonka asujammilta hän ystävällisesti vastaan-otettiin ei ainoastansa sillä, että hänen valheltuista ilmestyksistänsä oli siellä, ikäänkuin totisista asioista, paljon puhuttu, mutta myöskin sen tähen, että Mekkalaisten ja Medinan kaupungin Esivallat olivat vanhat vihamiehet. Mahomet saarnasi nyt Medinalaisille, ja yllytti heitä sotimaan hänen ja heiän yhteisiä vihollisiansa vastaan. Seuraten tätä yllytystä, ottivat Medinalaiset hänen sekä Kenraaliksensa, että ylimmäiseksi Papiksensa. Mahometin miehuus miellytti häneen ne sotaa rakastavat Arabialaiset, jotka, häntä seuratessansa, saivat vanhan pakanallisen tapansa jälkeen, vapaasti ryöstää: ja hänen väärät saarnansa, että hänen oppiansa vainoovaisten murhaaminen oli Jumalallen otollinen ja että kaikki soassa haavotetut ja murhatut Mahomettilaiset tuleevat taivaan paradiisissa moninaisia Maallisia etuja ja hekumia nauttimaan, nosti hänen Oppilaisensa ihmeelliseen sota-intoon. Levittäin tulella ja miekalla valtaansa ja uutta oppiansa, voitti hän pian ei ainoastansa Mekkalaiset, jotka kaikki kääntyivät hänen uskoonsa, mutta myöskin koko Arabian suuren maan, jonka Haltiaksi hän sillä tavalla pääsi. Hänen pakenemisensa Medinaan pitivät Mahomettilaiset niin merkillisenä, että ne siitä alkoivat vuosilukunsa. Sitten kuin Mahomet oli saanut Arabian maan haltuunsa, lähti hän, 30,000 miehen kanssa, muihin maihin valtaansa ja oppiansa levittämään, ja hätyytti jo Persian kuningasta ja Konstantinopolin Keisaria; mutta kuolema otti hänen pois kolmen seihtemättä kymmentä ajastajan vanhana. Ite ei hän osannut kirjottaa eikä lukea. Joku aika hänen kuolttuansa ilmoitti hänen sukulaisensa Koraniks kututtavan kirjan, jossa hänen oppinsa pääkappaleet ovat luettavat. Tätä kirjaa pitäävät Mahomettilaiset samassa arvossa, kuin Christityt Pyhää Raamattua. Mahometin oppi kieltää viinaa maistamasta, käskee Mahomettilaisia usein pesemään ihteänsä, 5 kertaa päivässä rukouksia pitämään, joka ajastajan yheksäntenä kuukautena paastoomaan, ja vähinänsäkin kerran eläissänsä vaeltamaan Mahometin syntymä-kaupunkiin, jossa hänen ruumis-arkkunsa, siellä olevassa kirkossa, vaeltaville vielä näytetään. Perjantai on Mahomettilaisten pyhäpäivä. – Mahometin kuolttua, ylensivät Arabialaiset hänen Appensa Abu Bekerin, hengelliseksi ja maalliseksi päämieheksensä, ja levittivät seuraavaisina aikoina miekalla ja tulella oppiansa ja valtaansa Aasiaan, Afrikkaan ja Eurooppaan. Eurooppalaiset sotivat kauan heitä vastaan, ottaaksensa heiltä pois Jerusalemin kaupungin ja sen maan, jossa Vapahtajamme oli syntynyt ja opettanut. Ne voittivat myös tämän maan Arabialaisilta, mutta ainoastansa vähäksi ajaksi; sillä 89 vuotta sen jälkeen ottivat Arabialaiset takasin mainitun sekä maan että kaupungin. Euroopassa voittivat Arabialaiset ensin, vähää vajeelle, koko Portugalin ja Hispanian maan, josta he kuitenkin vähittäin pois-ajettiin. Ja Turkkilaiset, jotka myöskin oli ruvenneet seuraamaan Mahometin uskoa, hävittivät 367 vuotta sitten, Konstantinopolin Keisarin valtakunnan, jonka Euroopassa ja Aasiassa olevat maakunnat he jo ennen olivat häneltä pois-ottaneet, ja joista enin osa vielä nytkin on Turkkilaisten vallan alla. Ne enimmät Mahomettilaisten vallassa olevat maat löytyyvät Aasiassa ja Afrikassa.

Lähde: Turun Viikko-Sanomien vuosikerta 1820, 22. huhtikuuta s. 1–3. [Tekstikorpus]. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, Helsinki. Viitattu 23.12.2006. Sisältyy kokoelmiin 1800-luvun korpus: Turun Viikko-Sanomat, vuosikerta 1820. Saatavissa osoitteesta http://kaino.kotus.fi/korpus/1800/meta/tvs/tvs1820_rdf.xml.