Lydecken — Lyytikäinen
| Lydecken — Lyytikäinen Kirjoittanut Eeli Granit-Ilmoniemi |
[s. 3:2]
Jo keskiaikana on ristimänimi Lydik eli Lyytikkä, josta sukunimi Lyytikäinen on muodostunut, sangen tavallinen. Samalla ilmenee, että on paljo Lyytikäisiä, jotka eivät ole keskenään sukua. Yleensä arvellaan, että mainittu ristimänimi olisi alkuaan saksalainen vähennys- eli diminitiivimuoto. Näin ollen, kun erään Lyytikäisen jälkeläinen, niinkuin seuraavassa osotetaan, sai sukunimekseen Lydecken, olisi sukunimi vain pukeutunut alkuperäiseen muotoonsa.
Lapveden pitäjän Lyytikkälässä asui talollinen Heikki Matinpoika Lyytikäinen, s. 1680-luvulla ja kuollut 19/10 1762. Hänelle syntyi v. 1712 Heikki poika, joka otti vaimokseen Valpuri Pekantytär Turkian ja kuoli 8/10 1795. Tällä pariskunnalla oli 9 lasta, joista neljäs niinikään Heikki niminen poika, syntynyt 11/6 1764 Lapvedellä. Tämä siirtyi Viipuriin kuparinsepän oppiin ja sitte Rääveliin, missä hänen vaimokseen tuli saksalaissyntyinen Charlotte Elisabeth Aal. Palatessaan Viipuriin oli hänellä sukunimenä Lydecken. Hän kuoli siellä 11/10 1797. Heillä oli lapset Georg Heinrich, Gertrud Charlotte sekä Johann Friedrich, s. 16/10 1796 ja † 19/6 1859 Viipurissa kupariseppänä, kuten isänsäkin. Tällä viimeksimainitulla oli vaimona Julia Sophia Eleonora Bindseil, s. 8/10 1809, † 23/2 1895. Heillä oli lapsia kokonainen tusina, m. m. kauppias Otto Ludvig Lydecken, s. 25/7 1838, † 8/11 1888, tohtori Jalmar ja kirjailija Arvid Lydeckenin isä.
E. Gt-Ilm.
Lähde: E. Gt-Ilm [Eeli Granit-Ilmoniemi]: Lydecken — Lyytikäinen. Savotar, 14.11.1920, nro 1, s. 3. Kansalliskirjasto.
Viittaukset artikkeliin muokkaa
- Heikki Ojansuu: Lyytikäis-nimestä. Savotar, 4.7.1920, nro 4, s. 6