Luonnon ääni
| Luonnon ääni. Kirjoittanut Kustavi Grotenfelt |
- Oletko käynyt salossa
- Jylhässä kuusiston,
- Ja kuullut kuusten huminaa –
- Se Suomen kieltä on!
- Kävitkö koskaan rannalla
- Laskeissa auringon?
- Kuulitko aaltoin loiskinaa?
- Se Suomen kieltä on!
- Hengähdys vieno tuulosen,
- Sää myrskyn raivoisan –
- Miks painuvat ne mielehen?
- Se kielt’ on Kalevan?
- Lirinä hilja lähtehen,
- Mi juoksee piilostaan,
- Se onpi ääni kotoinen,
- On kieltä isäin maan.
- Ja vihoissaan kun telmivi
- Nuo kuohut Imatran,
- Ne puhuvat sun kieltäsi,
- Se kielt’ on Kalevan.
- Niin soipi Suomen metsissä
- Yks ääni lumoten,
- Niin kaikuu alhaalt’, ylhäältä
- Kiel’ sama kotoinen.
- Ja ihmis-henki ihastuu,
- Tuot’ ääntä kuunnellen,
- Ja aatteisinsa uinahtuu,
- Uutt’ aikaa toivoen.
Leimu [Kustavi Grotenfelt].
Lähde: Koitar: Savo-Karjalaisen Osakunnan albumi. III. 1880. G. W. Edlund, Helsinki.