Luode ja vuoksi

Luode ja vuoksi Kirjoittanut Kaarlo Sarkia

    Tänä hetkenä sydänyön

tuhansissa vuoteissa ihminen kuolee,

tuhattuhatta elämää niitetään.

Tuhattuhatta toisiinsa liitetään,

tuhattuhatta nai, tuhattuhatta huolee,

tuhattuhatta elämää siitetään

    tänä hetkenä sydänyön.

    Tänä hetkenä sydänyön

kivun polttoon ja riemuun väkevään

tuhansissa vuoteissa äiti raukee,

tuhattuhatta kohdunsidettä laukee.

Ens kertaa voimaan näkevään

tuhattuhatta ihmissilmää aukee

    tänä hetkenä sydänyön.

    Tänä hetkenä sydänyön

tuhat vuotta yhtyy tuhanteen vuoteen,

tulevainen kahleensa musertaa,

elo keinuu rytminä vuoksen ja luoteen,

Minun rintani kohtua pusertaa

tuhattuhatta laulua helmassa vuoteen

    tänä hetkenä sydänyön.

Lähde: Sarkia, Kaarlo 1936: Unen kaivo: runoja. WSOY, Porvoo.