Lukukautta alkaessa

Lukukautta alkaessa.

Kirjoittanut Immi Hellén


Jo kulki joulu riemuineen
ja kirkkain kuusivaloin.
On vuosi uusi koittanut,
on talven valta voittanut
ylhäisin tähtipaloin.
Vuos uusi tuopi tullessaan
myös lukukauden uuden.
Taas aukee ukset koulujen,
käy sinne retki pienoisten,
sen polven vastaisuuden.
Nyt peittää hanki saloa,
se kattaa kotihakaa.
Jo tuiskus tienkin umpehen,
vaan lapset kulkee riemuiten
taas taivaltenkin takaa.
Ei estä pientä kulkijaa,
jos talvi luntaan tuhlaa.
Jos suksin taikka töppösin,
tok’ rinnoin yhtä lämpimin,
tää tie se vie kuin juhlaan.
Suo valoansa kummultaan
tuo talo laaksoon asti.
Ja talviaamun hämärään
se linkoo sieltä säteitään
niin ihmeen kutsuvasti:
»Käy tänne, täällä valvotaan
Sun kaikkein parahintas.
Ja siemen kallis kylvetään
kuin kevättouko itämään
sun herkkään lapsenrintaas.»
Käy sisään, etsi paikkasi
ja olkoon onni myötäs!
Kun lienet harras, ahkera
on Luoja varmaan siunaava
Sun uskollista työtäs.

1927.


Lähde: Hellén, Immi 1930: Lasten runokirja: Suomen pojille ja tytöille omistettu. Valistus, Helsinki.