Lohdutus ylösnousemisesta kuolluista

Lohdutus ylösnousemisesta kuolluista.

Kirjoittanut Antti Räty


En sure lähtöäni
   Majoista maailman;
Kristus on edestäni
   Voittanut kuoleman.
Ei kauhista mua hauta,
   Ei tuvat Tuonelan;
Mun Herra vie sen kautta
   Taloihin taivahan.
Jos tämän päivän päältä
   Kutsuisi Jumala,
Tahtoisin kyllä täältä
   Eritä ilolla.
Ei kysyttäne kerran,
   Kuin kauan elänyt,
Vaan kuinka lähdön Herran
   Tääll’ ollen täyttänyt.
Myös viimeinkin mun täytyy
   Pois jättää maailma,
Kosk’ iän päivä päätyy,
   Ja kutsuu Jumala.
Odotan parempata
   Eloa taivasta,
Kukoistavaisempata
   Iloa iäistä.
Myös ruumis raittihimpi,
   Juur’ uusi, ihana,
Ja kasvo kaunihimpi
   Taivaass’ on saatava.
Siis isä vastaan otan
   Ilolla mitä suot,
Sen päälle aina luotan,
   Ett avun vihdoin tuot.
Ja myöhän eli varhain
   Mua ota, Herrani!
Sä itse tiedät parhain
Sopivan aikani.
Sen tiedän ett’ on paikka
   Laitettu mullenkin
Jesukseltani, vaikka
   Hetkellä kuolisin.

A[ntti]. R[äty].


Lähde: Maamiehen Ystävä 30.5.1846.