Liput, kunniaa!

Liput, kunniaa!
Ida Anttosen muistolle
Kirjoittanut Jalmari Virtanen

Päät paljastakaa!

Nyt kätkemme maanpoveen ruumiin,

joka urheaa henkeä kantoi;

hän nuortean elämän uhriksi antoi.

Ei syytä vain kyyneliin kuumiin!

Liput, kunniaa!

Ruskossa huomenen koiton

hän siintävät silmänsä sulki.

Hän sankaripolkunsa varmana kulki,

sai osakseen kauneimman voiton.

Päät paljastakaa!

Tää seppele ikuisen muiston

on kestävä aikojen yli.

Ja kukkia nostaen maaemon syli

on pyhäksi siunaava unesi puiston.

Vala vannokaa!

Me seisojat reunalla haudan

nyt vannomme uhrisi vuoksi:

sen hurmeen, mi hangelle punaisna juoksi,

me kostamme voimalla tahtomme raudan!

Päät paljastakaa!

Päät paljastakaa

ja umpehen hauta nyt luokaa.

Ja mieltenne kätköissä yhä

hänen kantakaa muistonsa ylevä, pyhä.

Näin vainaalle viimeinen palvelus suokaa.

Liput, kunniaa!

Veljeshaudalla, 1918

Lähde: Rakettu on raudalla, tulesta on tuotu: Neuvosto-Karjalan suomenkielistä runoutta vuosilta 1917–1940. 1976. Kokoelman laatineet ja toimittaneet T. Summanen ja A. Mishin. Karjala-kustantamo, Petroskoi.