Levottomia unia

Levottomia unia Kirjoittanut Edith Södergran

Olen kaukana onnesta, nukkuen meren saarella.

Sumut nousevat ja pakenevat, tuulet vaihtuvat,

näen levottomia unia sodasta ja suurista juhlista

ja että rakastettuni seisoo laivassa

ja näkee pääskyjen lennon, kaipaamatta lainkaan!

Hänen sisimmässään on jotakin raskasta, mikä ei voi liikkua,

hän näkee laivan liukuvan tylyyn tulevaisuuteen,

terävän keulan syöpyvän heltymättömään kohtaloon,

siivet kantavat hänet maahan, jossa on turhaa kaikki mitä hän tekee,

tyhjien ja turhien päivien maahan, etäälle kohtalosta.

Lähde: Södergran, Edith 1929: Levottomia unia: runoja. Suomentanut Uuno Kailas. Tulenkantajain osakeyhtiö, Helsinki.