Leo Mechelin

Kirjoittanut Eino Leino


Motto:
Tulee mies meren takainen,
ei kansan tuomion alainen.

Tunto tyyni, kunto kirkas,
toimi, tarmo taipumaton,
Suomen oikeuden soturi,
Suomen kaunis kansalainen.
Terve, terve!
              Ei Sinulle
suonehet korkeat jumalat
tyyntä juoksua elämän
eikä merta aallotonta;
antoivat väkevän virran,
kosken kuohuvan, kivisen,
hyrskyt hyiset, pilvipäiset,
pärskyvät, pahat kurimot:
viskoivat venettä, miestä,
eivät visko miehen mieltä.
Niin koitti kultainen vapaus.
Seisot Suomen kalliolla
nyt niinkuin lakkapää petäjä,
suoraselkä, tuulten tuttu.
Katsoi kansasi Sinuhun,
oli kaikki kallis saatu,
pyhä taisteltu takaisin,
painoi yksi aatos ange:
»Vielä ei kaiu kansan kieli,
kansan kieli, kansan mieli,
laki jäykkä, järkkymätön,
Suomen suuressa salissa.»
Katsottihin, kuunneltihin.
Niin Sinä äänesi korotit,
kaikui kallis Suomen kieli;
niin Sinä askareet alotit,
alkoi kaunis kansan valta;
niin Sinä suuntasi osotit,
oli suunta suora, selvä;
astuit päähän Suomen pöydän,
vuoret oikeuden jyrisi.
Ajan kääntyi kirjanlehti,
kävi kansassa humaus.


Lähde: Leino, Eino 1949: Kirjokeppi: valikoima runoja alkuperäiskokoelmien ulkopuolelta. Toimittaneet ja selityksin varustaneet Aarre Peltonen ja Eino Kauppinen. Kustannusosakeyhtiö Otava, Helsinki.