Lentotähti (1878)

Lentotähti.

Kirjoittanut F. F. Brummer


Tuo tähti taivahalla,
Oi, kuinka kirkas on.
Ja kuinka korkialla
Sai Luojalt’ asunnon!
Maan tomusta ei tummu
Sen kiilto konsanaan.
Kun luonto lausuu: sammu,
Näät jäljen loistokkaan.
Se tieltä eksyneille
Osoittaa kotoa,
Ja elost’ uupuneille
Se lausuu toivoa.
Kas nyt – se katois, vajois
Parhaassa loistossaan.
Ken tähden laill’ ei tahtois
Sammua kuollessaan.


Lähde: –r–r. [F. F. Brummer] 1878: Runoelmia. I. H. F. Helminen, Jyväskylä.