Lentokoneelle
Lentokoneelle. Kirjoittanut Katri Vala |
- Elän suurta, totta satua:
- sinä ihmisen välkkyvä jättiläiskukka,
- hopeinen ja valkoinen iris, lentokone,
- nouset sinisestä järvestä
- valtaavan korkealle
- aurinkoisen maailman ylle.
- Sinä olet unohtanut juuresi,
- sinä olet unohtanut vartesi,
- on vain teriösi ihana kiihko:
- ylemmäs!
- Kurkistan terälehtiesi lomitse maata.
- Olen onnellisempi kuin rakastunut.
- Taivas on lähellä.
- Jumalan silmät katsovat ihmisen kukkaa.
- Uusi ihme:
- kuin laiva, joka etsii tuntematonta,
- kiitää nyt loistava teriösi etäälle, etäälle.
- Meissä on vain ilo ja hurjuus ja valloittamisen himo.
- Mikä on meidän tuntemattomamme?
- Uudet maat ovat liian vanhat meille!
Lähde: Vala, Katri 1930: Maan laiturilla: runoja. Werner Söderström Osakeyhtiö, Porvoo.