Lempi kuolematon.

Kirjoittanut Antti Mäkinen


On ainut päivistä verraton:
Sen koite kirkkahin kulta,
Ja soihtu säihkyvän auringon
– Ei pilvi kaihda sen tulta –
Se lemmen päivä on kirkas!
Yks’ kukka ainoa kukkiaan –
Se puhkes rinnasta Luojan –
Ei kuihdu, haihdu ei hajukaan,
Sen kauneus ijankaiken
On tuores – kukkanen lemmen!
On tuli ainoa tuliaan,
Sen kyven taivaasta kirpos,
Ja kuonat kullasta erottaa
Sen liekki polttava, kirkas:
Se tuli ikuisen lemmen!
On voima voimista ainoisin –
Ei konsa vaivu sen valta,
Ei säiky miehuutta sankarin,
Saa voiton armahimmalta:
Se ikivaltikka lemmen!
Oi lemmen aurinko loistaos!
Ja kuki ikuinen kukka!
Ja tuli taivahan hehkuos!
Ja voimaa uhkuos uutta,
Sa ahjo ikuisen lemmen!


Lähde: Mäkinen, A. 1912: Runoelmia. Helsinki.