Lempi.

Kirjoittanut Antti Räty


Kuin ma kuulin satakielen,
Laulelevan ulkona,
Paikalla mun muuttui mielein –
Soisin olla lintuna.
Kuin ma näinki, vainiolla,
lampaan vuonat, iloissaan –
Niin mä soisin, iteik, olla ....
Eleä – niinkuin hyökin, vaan.
Mikäpäs mun mielein kaivaa!
Mikä luontoin suruttaa?
Lempi on, joka mun vaivaa,
Ja mun mieltäin mur’ettaa. –
Ja, se synnyttääpi, suotta,
Mullen monta surua;
Voan se, armas, myöski tuottaa
Monenlaista iloa.

A[ntti]. R[äty].


Lähde: Suomi 4.9.1847.