Lemmen lehto.

Kirjoittanut Mikko Uotinen


Lemmen lehto, kulta lehto,
siellä päivän perhot hyörii,
onnen lehto, riemun kehto,
missä ilon immet pyörii.
Kesäisissä karkeloissa,
onniensa unelmoissa.
Lemmen lehto, kulta lehto,
siellä onnen syli aukee,
siellä lempi kaiken ehto,
siellä surun kahle raukee.
Sinne käymme unelmissa,
lemmen kultatoivehissa.
Siellä onnen, iki-rauhan,
lempi meille rintaan antaa,
elämäämme päivän lauhan,
kyynelvirran yli kantaa.
Sieltä ikilemmen juomme,
onnen kultahelmet tuomme.
Lemmen lehto, kulta lehto,
sylihisi meidät sulje,
ollos meille rauhan kehto,
miss’ ei myrskyn orhit kulje.
Missä hyvä kukat saapi,
sopusointu soinnahtaapi.
Lemmen lehto, kulta lehto,
miss’ on lempi kaiken ehto,
helmahasi mieli halaa,
ota sinne, ota salaa.
Salassa vain onni kestää,
katehet sen muuten estää.


Lähde: Uotinen, Mikko 1907: Kevätvirroilta: runoja. Kustannusyhtiö Osmo, Helsinki.