Laulu kanteletta soittavalle Tytölle
Laulu kanteletta soittavalle Tytölle *). Kirjoittanut Nils Agander |
- Tuopa Tyttö, kaunis Tyttö,
- Kanteletta soittaa,
- Monen miehen hyvän mielen
- Taitavasti voittaa.
- Tuompa kynnet sekä sormet
- Nopeasti napsaa,
- Tuon käsissä, tuon näpissä
- Kielet kauniist kapsaa.
- El’oo arka, Piika parka,
- Kato Pojan silmiin!
- Kuin näät miehen kelvollisen,
- Pyri pian pariin!
- Juomariin ja tuhlariin
- Ei tule sinun luottaa:
- Laista – köyhää kehnomp vielä –
- Surut sullen tuottaa.
- Viettelijän vietoksia
- Vakasesti vältä;
- Muutoin sullen mureh-päivät
- Valmistetaan hältä.
- Ole nuorra ilosa, tee
- Leikki kunnialla;
- Kunniata tyttö on
- Kuin halme, joss’ on halla.
- Nuoren ilot, naisen naurut
- Pian sulta puuttuu;
- Siinä leikin loppu on,
- kuin Piika vaimoks muuttuu.
- Soita sitten, Kaunis Vaimo,
- Vielä kantelettais,
- Tuuvittaissa lapsiasi
- Ilahuta miestäis.
- Soita Sorsan kanteletta **),
- Vesillä kuin tulet;
- Niin sä monet mieli-pahat
- Hänelt’ ulos-sulet.
*) Tämä laulu, jonka minulle on lähettänyt Tukholmista Majuri ja Ritari Joh. Henr. Lemke, sanotaan olevan Kuopion entisen Kirkkoherran, Rovastin ja Ritarin Nils Agander vainajan tekemä. Se lauletaan Savolaisilta samalla tuonilla, jolla muutamat Savon Mamselit laulaavat näin alkavata Ruotinkieleistä veisua: I dyster enslighet jag ensam går – ja niin eespäin.
**) Savossa sanotaan ennen olleen Sorsa niminen mies, joka oli kuuluisa kanteleen soittaja; ja sentähen merkihtee ehkä viimesen värsyn ensi-rati niin paljon kuin: soita niin kauniisti, kuin se Sorsa niminen mies ennen soitti.
Lähde: Turun Viikko-Sanomien vuosikerta 1820, Lisäys-Lehti 5. helmikuuta s. 1–2. [Tekstikorpus]. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, Helsinki. Viitattu 23.12.2006. Sisältyy kokoelmiin 1800-luvun korpus: Turun Viikko-Sanomat, vuosikerta 1820. Saatavissa osoitteesta http://kaino.kotus.fi/korpus/1800/meta/tvs/tvs1820_rdf.xml.