Laulajat (Strindberg)

Laulajat. Kirjoittanut August Strindberg

Suom. Aarni Kouta.

        Laulajat!

Miten kauan tahdotte kehtolaulua laulaa

ja helyjä, tiukuja nuorelle polvelle helistellä?

Yhä vielä, miks’ pulloja, tutteja tarjoatte?

Te ettekö nää, miten maito nuori on koskematonna?

        Laps’ hampaat on saanut!

        Laulajat!

Miten kauan pieniä tahdotte peloitella

te kuvilla mörköjen, rääsyihin käärittyjen?

Te ruosteiset haarniskat, miekat yhtehen kootkaa

ja viekää ne vihdoin Museoon, Pohjoismaiden

        katseltaviksi.

        Laulajat!

Miks’ ihanteista, pettyneistä vain ruikutatte?

Asioista ja töistä on kullakin ajalla aatteet;

ja todellisuudesta meillä on aattehemme!

Te aatteillenne uskollisiksi jääkää;

        petä omaamme emme!

        Laulajat!

Te korkeasta miks’ laulatte äänin korkein?

Se korkea, jonka elämä tarjoo, on korkeinta meistä.

Miks’ kauneuden varjoa totena pidätte vielä?

Niin kauan kuin varjo on kaunis, tosirumaa on aina.

        On rumuus totta!

        Lau1ajat!

Serenaadit haikeat vaietkoot kuutamoyössä!

Vaikk’ ikkunoissa kynttilät vielä loistaa,

on ihanne patjoillensa jo levolle mennyt.

Tuo vanhus jo vanhahtavaksi alkaa käydä

        ja yörauhan vaatii.

        Laulajat!

Yöilma jos ääntänne sorjaa ei särkenyt liene

ja uusia lauluja teillä jos oppia mieli;

vanha kaunotar nukkuu, te myös hänen nukkua suokaa.

Me yhdessä uudelle päivälle laulamme laulun,

        on aurinko noussut!

Lähde: Skandinavian kirjallisuuden kultainen kirja. 1930. Toimittaneet Anna-Maria Tallgren, Martti Haavio ja Kalle Sandelin. Werner Söderström Osakeyhtiö, Porvoo.