Laulajan koto.

Kirjoittanut Antti Räty


Eipä maata mantereella,
Eikä kullaista kotoa
Ole Luoja laulajalle
Virsien visertäjälle
Tänne suouut, tänne luonut,
Armiasti antaellut.
Hän on outo omillensa,
Turta tuttavillensakin,
Ventolainen veljillensä,
Maailmassa matkalainen.
Ymmärrä ei ystävätkään,
Eikä viisaatkaan välistä,
Hänen kieltä, hänen mieltä,
Hänen tunnon tuntehia,
Polttoja hänen povensa.
Ei oo maata maailmassa,
Ei oo kullaista kotoa
Virsien visertäjällä,
Laulujen latelijalla.
Turve on tupa hänellä,
Hauta laulajan hovina,
Tuoni toivonsa totinen.

A[ntti]. R[äty].


Lähde: Suometar 5.8.1851.