Lapset uimassa
Lapset uimassa. Kirjoittanut Viktor Rydberg |
Suoment. Kaarlo Forsman. |
”Und jene himmlischen Gestalten
Sie fragen nicht nach Mann und Weib.”
GÖTHE.
- Konvaljit ja lemmenkukat rehottavat, reunustellen
- Pientä puroa, mi kiitää yli hiekan kimallellen;
- Nurmen tuomi tuolla tuoksuu, loistain valkokukillansa.
- Lummekukkaa kohti laskee vaahter kultakutriansa.
- Pikku poikanen ja tyttö istuu kukkasturpehilla,
- Kauan aikaa juostuansa nurmikolla piilosilla.
- Poika virkkaa: «tahdon uida, tääll’ on päivänpaiste kuuma».
- «Ves’ on vilvas», tyttö virkki, «uidahan! oi lysti tuuma!»
- Poika heittää sukkansa ja somat verhot kaikkialle
- Heinikolle, aamukasteen äsken juuri huuhtomalle.
- Äidin neulomine oivin’ olkahihnoineenpa siellä
- Housut näyttää maatessaankin ruumiin pyylevyyttä vielä.
- Vierehen tuon pikkurentun tyttö riisuu säntillensä
- Sievän hameen, silkkihuivin, tanttunsa ja paitasensa,
- Vihdoin laskee suvihatun nauhaniekan päälle noiden.
- Vetehenpä välkkyvään nyt lapset hyppii ilakoiden.
- Kas, kuin lasten ilokasten luoksi laine hyppiellen,
- Pikku-, sulo-vartaloita hempii, lempii muiskutellen,
- Hyrskien, ett’ tuhansittain vesihelmilöitä hohtaa,
- Konsa vilkas poika uimaan siskoansa koettaa johtaa.
- Luvannut, jos tyttö oppii, on hän korin pähkinöitä.
- Nytkös tyttö loiskii, viskoo jalkojansa tylleröitä,
- Milloin toista, milloin toista käsivartta kuroitellen,
- Pojan kätten päällä rintaa hentokaista kannatellen.
- Varpus-äiti vahterpuussa pesässään kuin tuolla makaa,
- Viserrellen vilkaiseepi lapsiin pesän reunan takaa,
- Virkkoo: «vaikk’ei heill’ oo siivet, ovat yhtä iloissansa,
- Niinkuin miekin pikkaraisna uiden varpuspapan kanssa. »
- Vaan kun leivo, taivahalla haja-siivin leijuellen,
- Viattomat ne lapset näkee, livertää hän riemahdellen
- Kaikua sen riemun, josta ensi aian aamukoissa
- Ensi leivo lauleskeli paratiisin lehtoloissa.
Lähde: Kaikuja Skandinaviasta: suomennoksia Skandinavian nykyisimmästä lyyrillisestä runoudesta. 1894. Toimittanut Reinhold Roine. Tuhansille kodeille tuhatjärvien maassa, n:o 20. Werner Söderström, Porvoo.