Laki yleisvaltakunnallisesta lainsäädännöstä
Suomen Suuriruhtinaanmaan Asetuskokoelma 1910 N:o 45.
Valtakunnanneuvoston ja Valtakunnanduuman hyväksymä sekä Armollisesti vahvistettu laki.
1097. Niiden Suomea koskevain lakien ja asetusten säätämisen järjestyksestä, joilla on yleisvaltakunnallinen merkitys.
Allekirjoitukseen on Keisarillinen Majesteetti Korkeimmanomakätisesti kirjoittanut:
- "Olkoon niin".
Baltischportissa, "Standart"-laivassa, 17 p:nä kesäkuuta 1910.
Varmentanut: Valtakunnansihteeri Makaroff.
I. Selittämällä, muuttamalla, täydentämällä ja kumoamalla tähän kuuluvia säännöksiä, niiden joukossa sellaisia, jotka on annettu Suomen Suuriruhtinaanmaalle erityisessä lainsäädännön järjestyksessä (Lakikok. I nid., 1 osa, Perustusl., 1906 vuoden pain., 2 art.), säädetään niinkuin seuraa:
1. Lait ja asetukset, joiden vaikutus ulotetaan Suomen Suuriruhtinaanmaahan, annetaan:
1) yleisen lainsäädännön määräämässä järjestyksessä, jos ne eivät kohdistu yksinomaan tämän maan sisäisiin asioihin, sekä
2) erityisen lainsäädännön määräämässä järjestyksessä (Perustusl., 1906 vuoden pain., 2 art.), jos ne kohdistuvat yksinomaan tämän maan sisäisiin asioihin.
2. Paitsi Valtakunnanperustuslakeja sekä muita yleisessä järjestyksessä annetuita lakeja ja asetuksia, joiden vaikutus on ulotettu Suomeen ennenkuin tämä laki annettiin, kuin myöskin niihin kuuluvia muutos- ja lisäsäännöksiä, luetaan 1 artiklan 1 momentissa mainittuihin lakeihin ja asetuksiin sellaiset lait ja asetukset, joissa säädetään:
1) Suomen osanotosta valtakunnanmenoihin sekä maksujen ja verojen määräämisestä sitä varten;
2) Suomen väestön suoritettavasta asevelvollisuudesta ynnä muista sotilastarpeita tarkoittavista velvollisuuksista;
3) sellaisille Venäjän alamaisille, jotka eivät ole Suomen kansalaisia, Suomessa tulevista oikeuksista;
4) valtakunnankielen käyttämisestä Suomessa;
5) Suomen hallituksen hoitamisen alkuperusteista erityisten laitosten kautta erityisen lainsäädännön perustuksella (Perustusl., 1906 vuoden pain., 2 art.);
6) Keisarikunnan laitosten ja viranomaisten oikeuksista ja velvollisuuksista sekä niiden toiminnan järjestyksestä Suomessa;
7) Keisarikunnan muitten osien tuomioistuinten tuomioiden ja päätösten, sikäläisten viranomaisten vaatimusten sekä myös siellä tehtyjen sopimusten ja asiakirjain täytäntöönpanosta Suomessa;
8) valtakunnallisten etujen vaatimien poikkeusten säätämisestä Suomen rikos- ja oikeudenkäyntilaeissa;
9) valtakunnallisten etujen turvaamisesta opetusohjelmain määräämisessä ja opetuksen silmälläpidossa;
10) julkisia kokouksia, yhdistyksiä ja liittoja koskevista säännöksistä;
11) Keisarikunnan muissa osissa ja ulkomailla perustettujen yhtiöiden ja seurain oikeuksista ja toiminnan ehdoista Suomessa;
12) Suomen painotointa koskevasta lainsäädännöstä sekä painotuotteiden maahantuonnista ulkomailta;
13) Suomen tullilaitoksesta ja tullitariffeista;
14) teollisuus- ja tavaramerkkien sekä patenttien samoin kuin myöskin kirjailijain ja taiteilijain omistusoikeuden suojaamisesta Suomessa;
15) Suomen rahajärjestelmästä;
16) postista, telefoonista, ilmapurjehduksesta ja senkaltaisista yhdysliikennevälineistä Suomessa;
17) Suomen rautateistä ja muista kulkuneuvoista valtakunnanpuolustukseen sekä Suomen ja Keisarikunnan muiden osien väliseen keskuusliikkeeseen ynnä kansainväliseen liikenteeseen nähden; rautatiensähkölennättimestä;
18) Suomen kauppa-merenkulkusta sekä luotsi- ja majakkalaitoksesta;
19) ulkomaalaisten oikeuksista Suomessa.
3. 2 artiklassa olevan lakien ja asetusten luettelon muuttaminen ja täydentäminen tapahtuu yleisessä lainsäädäntöjärjestyksessä yksinomaan Hänen Majestettinsa Keisarin alotteesta.
4. Lainsäädäntöalote 2 artiklan 1 - 19 momentissa mainituissa asioissa kuuluu yksinomaan Hänen Majesteetilleen Keisarille.
5. Lainsäädännölliset ehdotukset 2 artiklan 1 - 19 momentissa ja 3 artiklassa luetelluista asioista, jotka ehdotukset Ministerit ja erilleen jaettujen Hallitusosastojen Päälliköt valmistavat, on asianomaisen Ministerin tai Hallitusosaston Päällikön, ennenkuin ehdotus alistetaan Ministerineuvoston harkittavaksi, annettava Suomen Kenraalikuvernöörin välityksellä Keisarillisen Suomen Senaatin lausuntoon. Ministerien ja Hallitusosastojen Päälliköiden muista 2 art:ssa mainituista Suomea koskevista asioista tekemien ehdotusten antaminen Suomen Senaatin lausuntoon riippuu Ministerineuvostosta ja tapahtuu samassa järjestyksessä.
Ministereillä ja Hallitusosastojen Päälliköillä on oikeus, lähettäessään asioita Keisarillisen Suomen Senaatin lausuntoon, panna lausunnon antamiselle määräaika; sen ajan umpeen kuluttua käsitellään asiata edelleen ilman sanottua lausuntoa, jollei sitä ole ajoissa tullut.
Keisarillisen Suomen Senaatin päättämät lausunnot toimittaa Suomen Kenraalikuvernööri asianomaiselle Ministerille tai Hallitusosaston Päällikölle.
6. Suomen Kenraalikuvernöörin tai Keisarillisen Suomen Senaatin valmistamat 1 artiklan 1 momentissa mainittujen lakien ja asetusten ehdotukset lähettää Kenraalikuvernööri Ministerineuvostolle.
7. Sellaisia asioita käsittelevät lakiehdotukset, jotka luetellaan 2 artiklan 1 - 19 momentissa sekä 3 artiklassa ja sen ohessa koskettavat Suomen Eduskunnan toiminta-alaa tai Eduskunnan käsittelemiä paikallisia Suomen lakeja, on, ennenkuin ne annetaan Valtakunnanduumalle, Ministerineuvoston jätettävä Suomen Eduskunnan lausuntoon. Muista 2 ja 3 artiklassa mainituista Suomea koskevista asioista tehtyjen lakiehdotusten jättäminen Eduskunnan lausuntoon riippuu Ministerineuvostosta ja pannaan myöskin toimeen ennen näiden lakiehdotusten antamista Valtakunnanduumalle.
Suomea koskevat lakiehdotukset (2 ja 3 art.), joista Ministerineuvosto ei ole hankkinut Suomen Eduskunnan lausuntoa, voidaan antaa Eduskunnan lausuntoon Valtakunnanduuman päätöksen nojalla. Tämmöinen lausuntoonantaminen voi tapahtua ainoastaan ennenkuin Valtakunnanduuman täysi-istunto on asianomaisen lakiehdotuksen hyväksynyt.
Lakiehdotukset, jotka Ministerineuvoston tahi Valtakunnanduuman päätösten mukaan ovat Eduskunnan lausuntoon annettavat, toimittaa Eduskunnalle Ministerineuvoston Puheenjohtaja Suomen Kenraalikuvernöörin välityksellä. Eduskunnan lausunnot sille täten jätetyistä lakiehdotuksista annetaan niillä varsinaisilla tai ylimääräisillä valtiopäivillä, joiden kestäessä ne ovat käsiteltäviksi saapuneet, jollei lakiehdotuksen jättäminen Eduskunnalle ole tapahtunut myöhemmin kuin kaksi kuukautta ennen istuntokauden loppua; päinvastaisessa tapauksessa lausunto annetaan seuraavalla lakimääräisten tai ylimääräisten valtiopäivien istuntokaudella. Nämä lausunnot kaikkine asioihin kuuluvine liitteineen jätetään venäjänkielisinä Suomen Kenraalikuvernöörin välityksellä Ministerineuvoston Puheenjohtajalle edelleen toimitettaviksi asianomaiseen paikkaan. Jollei Eduskunta ole antanut siltä vaadittua lausuntoa edellämainitun ajan kuluessa, niin lakiehdotusta käsitellään edelleen ilman sellaista lausuntoa.
8. 1 artiklan 1 momentissa osotettujen lakien ja asetusten julkaiseminen Hallitsevan Senaatin toimenpiteestä yleisesti vahvistetussa järjestyksessä katsotaan merkitsevän niiden julkaisemista Suomessakin.
Suomen Kenraalikuvernööri ryhtyy puolestaan tarpeellisiin toimeenpiteisiin, jotta nämä lait ja asetukset käännetään suomen- ja ruotsinkielille sekä kuulutetaan paikalliselle väestölle.
9. Sen ylin valvonta, että 1 artiklan 1 momentissa mainitut lait ja asetukset pannaan täytäntöön, niin myös niiden selittäminen ja noudatettaviksi teroittaminen sekä niihin nähden syntyvien erimielisyyksien ja epätietoisuuksien ratkaiseminen on yleisellä parusteella Hallitsevan Senaatin asia. Suomen Kenraalikuvernöörin on puolestaan pidettävä tarpeellista huolta siitä, että Hallitsevan Senaatin käskyt asianmukaisesti pannaan täytäntöön Suomessa.
10. Yleisessä järjestyksessä annetut lait ja asetukset (1 artiklan 1 mom.) itsestään kumoavat kaikki erityisessä järjestyksessä (1 artiklan 2 mom.) annettujen Suomen lakien ja asetusten määräykset, jotka eivät ole niiden mukaiset, ja ovat sovellutettavat huolimatta mistään niiden kanssa ristiriitaisista paikallisten lakien ja asetusten säännöksistä.
11. Erityisessä järjestyksessä (1 artiklan 2 mom.) annetut lait ja asetukset eivät voi kumota, muuttaa taikka täydentää, vaikutuksestaan lakkauttaa eivätkä selittää yleisessä järjestyksessä (1 artiklan 1 mom.) annettuja lakeja ja asetuksia.
II. Valtakunnanneuvostoon ja Valtakunnanduumaan kuuluu Suomen Suuriruhtinaanmaan väestöstä jäseniä, jotka valitaan Valtakunnanneuvostolle annetun Ohjesäännön ja vaaleja Valtakunnanduumaan koskevan Asetuksen määräysten mukaan, seuraavin muutoksin ja lisäyksin:
A. Vaaleista Valtakunnanneuvostoon.
1. Suomen Eduskunta valitsee kolmen vuoden ajaksi kaksi jäsentä Valtakunnanneuvostoon henkilöistä, joilla on oikeus olla osallisina edustajanvaaleissa ja jotka täyttävät alempana 2 ja 3 artiklassa määrätyt vaatimukset.
Tarkemmat määräykset mainittujen Valtakunnanneuvoston jäsenten valitsemisen järjestyksestä vahvistaa Eduskunta.
2. Suomen Suuriruhtinaanmaassa eivät voi tulla valituiksi Valtakunnanneuvoston jäseniksi, paitsi niitä henkilöitä, jotka mainitaan Valtakunnanneuvoston Ohjesäännön 20 artiklassa (Lakikok. I os. 2 o. 1906 vuoden pain. ja jatko vuodelta 1908): 1) henkilöt, joihin nähden on annettu tuomioistuimen päätös sellaisesta rikoksesta, joka paikallisen rikoslain mukaan tuottaa kuritushuonerangaistuksen tai kansalaisluottamuksen menettämisen taikka maan palvelukseen kelpaamattomuuden, kun heitä ei ole oikeus syyttömiksi julistanut, vaikka he, tuomitsemisensa jälkeen, ovatkin vapautuneet rangaistuksesta vanhentumisen takia taikka Armollisen Julistuskirjan tai erityisen Armollisen käskyn nojalla; 2) henkilöt, jotka Suuriruhtinaanmaan tuomioistuimen päätöksellä ovat erotetut virantoimituksesta, kolmen vuoden aikana erottamisesta lukien, vaikka he ovatkin vapautuneet tästä rangaistuksesta vanhentumisen takia taikka Armollisen Julistuskirjan tai erityisen Armollisen käskyn nojalla, sekä 3) henkilöt, jotka ovat syytteessä tämän artiklan 1 momentissa mainituista rikoksista tai sellaisesta rikoksesta, joka tuottaa virantoimituksesta erottamisen.
3. Valtakunnanneuvoston jäseniksi ei voida valita henkilöitä, jotka eivät osaa venäjän kieltä.
4. Eduskunnan toimittamain vaalien asiakirjat (1 art.) ja samaten valitukset virheellisyyksistä, joita niissä vaaleissa on tehty, sekä Eduskunnan Puhemiehen selitykset mainittujen valitusten johdosta annetaan venäjänkielisinä yhden kuukauden kuluessa vaalitoimituksesta Suomen Kenraalikuvernöörille, joka toimittaa ne säädetyssä järjestyksessä asianomaiseen paikkaan (Valtakunnann. Ohjes., 1906 vuoden pain., 22 art.).
B. Vaaleista Valtakunnanduumaan.
1. Valtakunnanduumaan tulee Suomen Suuriruhtinaanmaan väestöstä neljä jäsentä.
2. Valtakunnanduuman jäsenet Suomen Suuriruhtinaanmaan väestöstä valitsee Suomen Eduskunta henkilöistä, joilla on oikeus ottaa osaa eduskuntavaaleihin ja jotka täyttävät alempana 3 ja 4 artiklassa määrätyt vaatimukset.
Tarkemmat määräykset mainittujen Valtakunnanduuman jäsenten valitsemisen järjestyksestä vahvistaa Eduskunta.
3. Suomen Suuriruhtinaanmaassa eivät voi tulla valituiksi Valtakunnanduuman jäseniksi, paitsi niitä henkilöitä, jotka mainitaan vaaleja Valtakunnanduumaan koskevan Asetuksen 9 - 11 artiklassa ( Lakikok. I nid., 2 osa, 1907 vuoden pain.): 1) henkilöt, joihin nähden on annettu tuomioistuimen päätös sellaisesta rikoksesta, joka paikallisen rikoslain mukaan tuottaa kuritushuonerangaistuksen tai kansalaisluottamuksen menettämisen taikka maan palvelukseen kelpaamattomuuden, ellei heitä ole tuomioistuimen päätöksellä syyttömiksi julistettu, vaikka he, tuomitsemisensa jälkeen, ovatkin vapautuneet rangaistuksesta vanhentumisen takia taikka Armollisen Julistuskirjan tai erityisen Armollisen käskyn nojalla; 2) henkilöt, jotka Suuriruhtinaanmaan tuomioistuimen päätöksellä ovat erotetut virantoimituksesta, kolmen vuoden aikana erottamisesta, vaikka he ovatkin vapautuneet tästä rangaistuksesta vanhentumisen takia taikka Armollisen Julistuskirjan tai erityisen Armollisen käskyn nojalla, sekä 3) henkilöt, jotka ovat syytteessä tämän artiklan 1 momentissa mainituista rikoksesta taikka sellaisesta rikoksesta, joka tuottaa virantoimituksesta erottamisen.
4. Valtakunnanduuman jäseniksi ei voi valita henkilöitä, jotka eivät osaa venäjän kieltä.
5. Eduskunnan toimittamain vaalien asiakirjat (2 art.) ja samaten valitukset virheellisyyksistä, joita niissä vaaleissa on tehty, sekä Eduskunnan Puhemiehen selitykset näiden valitusten johdosta annetaan venäjänkielisinä yhden kuukauden kuluessa vaalitoimituksesta Suomen Kenraalikuvernöörille, joka lähettää luettelon Valtakunnanduuman jäseniksi valituista henkilöistä Hallitsevalle Senaatille yleisön tietoon saatettavaksi sekä toimittaa vaaliasiakirjat, valitukset ja selitykset Valtakunnanduumaan.
III. Menot, jotka johtuvat säädetyn päivärahan ja matkakulujenkorvauksen suorittamisesta Suomen Suuriruhtinaanmaan väestön keskuudesta valituille Valtakunnanneuvoston ja Valtakunnanduuman jäsenille (Valtak.-neuvoston Ohjes., 1906 vuoden pain., 28 art.; Valtak.-duuman Ohjes., 1908 vuoden pain., 23 art.), pannaan valtakunnanrahaston tiliin ja korvataan sille vastaavalla rahamäärällä Suomen kruunun varoista.
Allekirjoittanut: Valtakunnanneuvoston Puheenjohtaja M. Akimoff.
Julkaistu Hallitsevan Senaatin painattamassa kokoelmassa Hallituksen säännöksiä ja määräyksiä 21 p:ltä kesäkuuta (4 p:ltä heinäkuuta) 1910 N:o 100.
N:o 45, 1 arkki, annettu Helsingissä 30 p:nä syyskuuta 1910.
Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa, 1910.