Laki Suomen Punaisen Kaartin palkkauksesta
Suomen Kansanvaltuuskunnan asetuskokoelma 16.2.1918/22.
Työväen Pääneuvoston päätöksellä säädetään:
Kaartin jäsen on oikeutettu vakinaisessa palveluksessa ollessaan saamaan palkkaa ja elatuksen sekä alempana määrätyn kalliinajan lisäyksen hänen hoidossaan olevia henkilöitä varten.
Kaartin jäsen saa vakinaisessa palveluksessa ollessaan:
a) rahapalkkaa 450 markkaa kuukaudessa, tai, jos palvelusaika on kuukautta lyhyempi, 15 markkaa päivältä; palkka maksetaan kaksi kertaa kuukaudessa;
b) ruokaa, johon kuuluu myöskin lämmin ruoka, jonka valmistamista varten, sikäli kuin se on mahdollista, perustetaan erikoisia ruokaloita majoitus- ja taistelupaikoille; korteilla jaettavia elintarpeita annetaan ainoastaan se annos, mihin kortin kuponki oikeuttaa; rintamalla oleviin nähden voidaan ruoka-annosten määrä tilaisuuden mukaan lisätä.
Kaartin jäsen on oikeutettu saamaan edellisessä pykälässä sanotun lisäksi:
a) 100 markkaa kuukaudessa vaimonsa elatukseksi ja
b) 25 markkaa kuukaudessa jokaista hänen hoidossaan olevaa työkyvytöntä ja 16 vuotta nuorempaa lasta kohti.
Vaatetusta varten annetaan Kaartin jäsenelle Intendenttilaitoksen varastosta siellä olevia tavaroita sisäänostohinnoilla maksua vastaan, joka suoritetaan Intendenttilaitokselle siten, että kussakin tilissä vedetään pois 10 prosenttia 2 §:ssä määrätystä palkasta siksi, kunnes velka on maksettu. Tarkoitukseen sopimattomasta tai ala-arvoisesta tavarasta voi Kaartin paikallinen johto myöntää alennusta.
Kaartin palveluksessa olevien naisten ja muiden aseettomien palkka järjestetään erikseen.
Vallankumoustaistelun uhrien ja heidän perheidensä toimeentulon turvaamisesta säädetään erikseen.
Suomen Kansanvaltuuskunta on Sisäasiain Osaston esittelyssä tänään päättänyt julaista edellä olevan lain, jonka Työväen Pääneuvosto Kansanvaltuuskunnan esityksestä on hyväksynyt ja vahvistanut. Samalla on Kansanvaltuuskunta määrännyt lain heti voimaan astumaan.
Helsingissä, 16 päivänä helmikuuta 1918.