Läpi kuusikon kulku
| Läpi kuusikon kulku. (Aihe kansanlaulusta). Kirjoittanut Lauri Soini |
- Kotikallion polkua kuljin
- läpi tuuhean kuusiston.
- Sinivirran vihreä laakso
- sen kallion juurella on.
- Sinivalkeihin laakson kukkiin
- suviaurinko säteili.
- Läpi tuuhean kuusikon lehväin
- säde muutama pilkisti.
- Sädevälkkeessä kuusistossa
- läpi lehvien neidon näin.
- Hän kuin sinipiikanen metsän
- tuli, tepsutti luokseni päin.
- ”Kuhun kuljet sä ihana impi
- läpi kuusisen kalliomaan?”
- ”Sinivihreän virran laaksoon
- suvikukkia taittelemaan.”
- ”Ken sulta ne kukkaset saapi,
- oi, kukkanen kaunoisin?!”
- ”Ne saa oma kultani kallis,
- oi, poikanen uljahin!
- ”Jako juurella kallion kuusten
- hän kohtasi kultansa?”
- ”Ja mökkiinsä kulkiessansa
- oli seppele otsalla.”
- Läpi kuusikon tultua laaksoon,
- oli kukkia otsallain.
- Vaan kukkani kaikista kallein
- hymys, tuoksusi rinnallain.
- Sinivalkeihin laakson kukkiin
- suviaurinko säteili.
- Vaan silmästä impeni kirkkain
- säde sieluuni pilkiksi.
Lähde: Soini, Lauri 1902: Kansa ja kannel. Minervan kirjakauppa, Helsinki.