Lähde

Lähde. (Ruotsalaisen mukaan) Kirjoittanut anonyymi

Nuotti kuin: Källan sprang ur jordens barm etc.

Lähde kiehui, hymyili,

Aurinko kun suuteli;

Kirkas olj ja välkykäs,

Syvä, selvä, ihmeikäs.

Immyt arka lähteellen

Hiivi, kalvee kasvoilleen;

Näki siinä kuvansa,

Vetti ruusun, liljansa.

Lähde sekoi hetkeksi

Pohjalla kun leikitsi;

Mut olj väleen välkykäs

Yhtä syvä’ ihmeikäs.

Aika lensi leikkien

Kohta kauno impinen

Kalveena, käy lähteen luo,

Katkennut on lilja tuo!

Kun hän näki kuvansa

Kyyneleet vuos’virtana;

Vaikka vasta selkeä,

Lähde on nyt pimeä.

Siinä vaihtaa kevät, syys,

Tumm’ on lähteen kiiltävyys;

Aika lentää, lähde vaan

Selkene ei konsanaan!

[Antti] T[e]rv[o].

Lähde: Tampereen Sanomat 22.2.1870.