Kylälehmuksen alla
| Kylälehmuksen alla Kirjoittanut Johann Wolfgang von Goethe |
| Suomentanut Kaarlo Koskimies. |
- Läks paimen pulska tanssihin,
- vöin, kirjo-nutuin, seppelin,
- hän kaunis olla mieli.
- On tungos alla lehmuksen,
- jo kaikki tanssii teiskaten.
- Heleiaa, hei!
- Ne tanssin tuuli vei,
- ja vinkui viulun kieli.
- Hän rientää, esiin syöksähtäin,
- ja sysää neittä kyynärpäin, –
- ei loukata hän mieli.
- Mut tyttö reima kivahtaa:
- Niin tuhma, hyi, ei olla saa!
- Heleiaa, hei!
- Jos tanssiin tuuli vei,
- myös tiedä piirin pieli!
- Hän tytön vyöstä sieppas vaan,
- vei oikeaan, vei vasempaan;
- ne tanssin pyörre nieli.
- Ja posket hohti, poltti pää,
- he helmatusten hengähtää.
- Heleiaa, hei!
- Taas tanssiin tuuli vei!
- Sit’ eihän eukot kieli?
- Et läheiseks saa käydä niin!
- Jo moni neito petettiin,
- ja sulho valat nieli.
- He hiipi suojaan siimeiden,
- mut kaikui alta lehmuksen:
- Heleiaa, hei!
- Ne tanssin tuuli vei!
- Ja vinkui viulun kieli.
Lähde: Juva, Valter 1926 [1916]: Sata runoa: valikoituja maailmankirjallisuudesta. Werner Söderström Osakeyhtiö, Porvoo.