Kuvia pohjolasta
| Kuvia pohjolasta Kirjoittanut Jalmari Virtanen |
I. KANTALAHTI
muokkaa- Aamuyöllä
- Syyspuoli on... Sentään yöllä
- yön tummuus peitä ei meitä,
- ja yölläkin on väki työllä,
- väki raatava työtä ei heitä.
- Sepä kauaksi saarihin soutaa,
- sepä soutaa heinähän – täällä
- kivet yksinkin olla joutaa;
- kivi täällä on vain kiven päällä.
- Kalat uikohot valtaista Vienaa.
- Kalat uikohot... Saapuvat hetket
- kalamiehet kun taas tovin tienaa.
- Nyt on tärkeintä heinähän retket.
- Aamulla
- Sini vuorilla kumman on tummaa,
- sini tummaa ja harmaa kuori,
- joka kaartavi vuorien summaa,
- joka puolella nousevi vuori.
- Ovi päivän jos aitassa aukee,
- ovi aukee... Ja aurinkovaarin
- ulos astuvi poika, ja laukee
- valonuolensa kaunehin kaarin.
- Vesi Kannanlahdessa läikkyy,
- vesi läikkyy ja kalvossa saaret
- alaspäin korupitseinä väikkyy,
- koru- kiertävät rantoja kaaret.
- Päivällä
- Pojat vasaran, viilan ja sorvin,
- pojat sorvin on valppaat ja kammin.
- Ylenkatse nyt on osa lorvin.
- Työ viuhkavi vilppahammin.
- Tukit keinuen koskia soutaa,
- tukit soutaa koskia... Tuonne
- meri laulava helmaans’ ne noutaa.
- Tässä työssä on kilpaisa luonne.
- Ratakiskojen soinnissa, raamein,
- saharaamien huhkeessa soittaa
- työ... Joillekin laulu se kaamein!
- Soi: sosialismi jo voittaa!
II. NIVASTROI
muokkaa- Rosvo vangitaan
- Kova hyöky on Rosvon kosken,
- kova kosken on vauhti ja paine.
- Sitä laskenut lienee jos ken,
- hällä kosken on laskijan maine.
- Vesi huutaen uomaansa uurtaa,
- vesi uurtaa harteita paatten.
- Patovallia iskurit puurtaa;
- vedet, harteillenne sen saatte.
- Niva antavi valkean hiilen,
- Niva hiilen tehtaille suopi,
- näin uuden ja mahtavan tiilen
- sos-linnaamme Nivastroi luopi.
- Mahtava seppä
- Jyry ekskavaattorin kuokka,
- jyry kuokka se nummea kuokkii.
- Osa likvidoitua luokkaa
- myös kuokkien joukkonsa ruokkii.
- Se on puolue mahtava seppä,
- se on seppä, ja rauta on kuuma!
- Olo entinen murtuu kuin leppä,
- ihan uudeksi käy joka tuuma.
- Kivet, kannotkin kuokka tuo nostaa,
- kivet nostaa ja kanavaa aukoo.
- Töin onnensa Pohjola ostaa,
- valosalamat pimeään laukoo.
- Kirkas mieli
- Punaverka on pöydällä kirkas,
- punakirkas on kaikilla mieli.
- Puhemies, hyvin hoitelet virkas,
- hyvin liikkuvi meilläkin kieli.
- Joku joukkohon moitetta liitti,
- joku liitti myös numeron karvaan,
- sanat runsaat kuin apatiitti...
- Tämä taajaan, tuo puhui harvaan.
- Väki puolueen kannalla tää on,
- väki tää on kuin pii mitä parhain.
- Tasapalkkain murtunut jää on,
- työkilvassa oltiin jo varhain.
1931
Lähde: Rakettu on raudalla, tulesta on tuotu: Neuvosto-Karjalan suomenkielistä runoutta vuosilta 1917–1940. 1976. Kokoelman laatineet ja toimittaneet T. Summanen ja A. Mishin. Karjala-kustantamo, Petroskoi.