Kuutamosonaatti (Harmaja)
Kuutamosonaatti. Kirjoittanut Saima Harmaja |
- Oi sulje silmäs! Läpi huoneen armaan
- soi sävel, jota ei voi unhoittaa.
- Se halki lapsuutemme aaltoaa.
- Alati tajunnassa keinuu varmaan
- sen aallot humisten ja paisuen
- kuin huoku valtameren kaukaisen.
- Nyt sulje silmäs! Loppui kyyneleet.
- On tuskan ovet umpeen painuneet.
- Nyt kipein muisto säveleihin nukkuu,
- pois menneet päivät himmenee ja hukkuu.
- Miks sydäntäni poltti, unhoitin.
- Syvästi pauhaa hyrskyt, vieden mua.
- Oi Kauneus, sun syliis antautua
- on taivaan autuus, jota janosin.
- Pois tuskan tomusta sun hyökys kantaa
- kuunloistoon, ulapalle, joll’ ei rantaa.
- Kimaltaa sävel jumalallinen.
- Ma halki elämäni kuulen sen.
Lähde: Harmaja, Saima 1935: Sateen jälkeen: runoja. Werner Söderström Osakeyhtiö, Porvoo.