Kuusen alla.

Kirjoittanut Antti Rytkönen


Alla kuusen useasti
istuin iltamyöhään asti,
kuusi kuiski kumeasti:
”Lapsi, lähdet maailmaan,
outohon ja avaraan,
tiesi ulapoille saavat,
ulapat on aavat, aavat,
siellä laineet lakkapäiset
iskee purteen monet haavat.
Ulapoilla usva on,
usva katoamaton;
armas päiv’ ei usviin koita,
helposti ei valo voita”.
Kuusen kuiskiessa nuokkui
rannan kukat rauhaisasti,
kuusen kuiskiessa huokui
meren aallot raskahasti.


Lähde: Rytkönen, Antti 1900: Lauluja. Helsinki.