Kustaa Paturille.

Kirjoittanut Gabriel Jussilainen


Janakkalasta kirjoitetaan S:reen kesäk. 7 p.: Täällä Janakkalassa asuu vanha mies, talonisäntä Kustaa Paturi, jota pitkäin aikain kuluessa on väsymättömällä työllä kokenut kuntaansa edistää. Hänen ansioitaan en tahdo ruveta luettelemaan; että ne ovat tunnetut, näkyy selvään siitä, että niitä tunnustetaan. Kustaan-päivänä eilen oli joukko kuntalaisiansa ennen auringon nousua kokoontunut vanhan kunnioitetun ukon luo, jonka neliäänisesti lauletulla laululla herättivät. Laulu, jonka talonisäntä rusthollari Kaapriel Jussilainen oli tätä tilaa varten tehnyt, kuului näin:

Kustaa Paturille.

muokkaa
Herää Kustaa vuoteeltasi,
Ehdi askeleillesi;
Idän ranta tarjoileepi
Valoansa teillesi.
Knntalaises’ kunniakses’
Leposijaas’ lähestyy,
Kiitolliset; – kaipauksees[1]
Ystäväsi yhdistyy.
Toivon tähti pilvein alta
Uusi sullen loistelee,
Aamuruskos’ kirkkaammalta
Taivahaltas koittelee.
Karatkoon siis kaipauksen
Murhepäiväs’ paetkoon;
Uudet riennot rinnassasi
Hetimiten herätköön.
Siemen hyvä heittämäsi
Kunnassasi kukoistaa,
Laiho kaunis hoitamasi
Ympärilläs lehoittaa.
Ansiosi arvolliset,
Tuttavat on toimesi,
Kiitoksemme, kunnalliset
Tuomme palkinnoksesi.
Kiihdy vielä elon sävel
Uudestansa sointumaan;
Runouden henkilöinen
Väinön kansaa toinnuttaan.
Monta päivää vielä sulle
Totisesti toivomme,
Elämäsi aina ollee
Vielä opas onnemme.
Viimeinen kun sannan jyvä
Lasistasi tipahtaa,
Kyyneleillä veli hyvä!
Hautaan sua seurataan.
Niin! kun ääni kutsuvainen
Haudallasi kajahtaa,
Kruunu, kaunis, loistavainen
Laellesi lasketaan.

Laulun laulettua antausi laulukunta talonisännän rusthollari Kustaa Kerkkolan luo, joka, koska hän 10 vuotta muun seassa Paturin kanssa oli mitäkään maksutta hoitanut pitäjänmakasiinia, ei myöskään unhotettu. Hän herätettiin arentaatori E. I. Kilpisen, tilaisuutta varten tehdyllä laululla.

Laulukunta, johon nyt oli yhtynyt useita toisiakin, lähti sitten Kerkkolasta Turengin kestikivariin. Kello 7 aikana aamulla tuli sinne pitäjän provasti, jonka parissa nyt palattiin Paturin luo. Täällä piti Provasti Kustaa Paturille puheen, luetellen siinä hänen ansioitaan, ja lahjoitti kuntalaisten puolesta Paturille hopeisen sikaritupakkakotelon hopeamunstykkineen. Paturin tyköä palattiin uudelleen Kokkolaan, missä provasti samate kuntalaisten puolesta lahjoitti Kerkkolalle samanlaisen lahjan.

  1. Paturin vaimo kuoli viime talvena.


Lähde: Suomalainen Virallinen Lehti 13.6.1866.