Kuollut (Vala)

Kuollut. Kirjoittanut Katri Vala

Veden alla makasi kuollut selällään.

Luomien alta kiilsivät valkuaiset.

Hän hymyili ilkeästi.

En voinut liikahtaa,

vaikka hänen jalkansa koukistuivat hyppyyn.

Olin jo miltei kuollut.

Suuni avautui äänettömästi.

Silloin putosi sairas lintu kasvoilleni.

Joku päästi hirveän parahduksen.

Ryömin ulisten pois voimattomana kauhusta.

Aivan lähellä

lammen pohjalla

nauroi kuollut kovasti.

Lähde: Vala, Katri 1924: Kaukainen puutarha. Werner Söderström Osakeyhtiö, Porvoo.