Kuolinilmoitus

Kuolinilmoitus Kirjoittanut Walter Hasenclever

Kun tänä aamuna raskaasta unesta havahdin,

näin minä hämyssä liehuvan vienon enkelin.

Kuolinilmoituksesta näin sanat äidin nää:

»Harhaan vietiin lapseni, silti hän rakkaaks jää.»

Kumartui vuoteeni ylitse suuri suru nyt:

oon minä myöskin äidin lapsi, myös olen eksynyt.

Näin tuon toisen kasvot, oi hänen kurjuuttaan;

rakastunut, humalpäinen myös, vajos tautiin kauheimpaan.

Eikö hän myöskin seisonut yössä laitakaupungin,

itkenyt virran partaalla yksin, silmin polttavin?

Hiipinyt katuja myös, ohi lyhtyjen punaisten,

ilolla lähtenyt iltaan, aamulla nääntyen.

Tyytynyt tylyjen, vieraiden ihmisten ateriaan,

nukkunut kylmissä huoneissa, paidatta, viluissaan, –

äiti on antanut alusvaatteita, hiukan rahaakin;

kaikki on ollut hyvin. Hän on äidin rakkahin,

Veljeni tähtien alla: sun tunnen köyhyytes.

Hetkenä tänä olet armias lohtu sun veljelles.

Hengitä et sinä enää nyt napapiirissä maan,

myrsky ei saa sinun lapsentukkaasi hulmuamaan;

katso – on kuolossa tuo sana äitis ikuisin

unhosta kantanut pois sinut siivin kultaisin.

Mentyä raskaan yön, kun heräsin unestain:

veljeni tähtien alla! Mink’ onnen sulta sain.

Lähde: Kailas, Uuno 1924: Kaunis Saksa: sarja saksalaista lyriikkaa. Werner Söderström Osakeyhtiö, Porvoo.