Kun tuli kuoli

Kun tuli kuoli Kirjoittanut Mikael Lybeck

Istuivat piirissä kansan päät,

tuskallisna he vahtivat tulta.

Loisti, leimusi liekkien häät,

karkeli kipunain kirjokulta.

»Ne lentävät liikaa, ne polttavat talon»,

yks virkkoi, ja kaikki tuumivat niin,

ett’ olla se vaara voi tulipalon.

Tulen ympäri muuri näin muurattiin.

Mut tuli ei häkissä viihtynyt,

se tien läpi muurinsa poltti nyt,

se leimahti kansan päämiesten eteen,

jotka torkkuivat työnsä tehtyään.

Niin nous heistä ylin ja sammutti veteen

koko rovion, kauhu sydämessään.

»Täss’ olen ma», virkahti musta tuhka

ja irvisti heille kuin ilkeä uhka.

1899.

Lähde: Leino, Eino 1913 [1908]: Maailman kannel. Kustannusosakeyhtiö Otava, Helsinki.