Kun on hätä suurin, niin on apu lähin
Kun on hätä suurin, niin on apu lähin. Kirjoittanut Antti Rytkönen |
- Matkaajat ne lentää, lentää
- voimin raukenevin vähin,
- mutta kun on hätä suurin,
- usein apukin on lähin.
- Niinpä nytkin. – Retkeilijät
- katseen harhailla kun antaa,
- näkevät jo etähällä
- häämöittävän maata, rantaa.
- Hetki vain, ja jälkeen jääneet
- ovat ulapat jo jäiset,
- alla siintää siniseljät,
- paistaa vaarat petäjäiset.
- Vihdoin lapset huomaa, että
- kaikk’ on tuttavata ihan,
- ja jo lentolaiva laskee
- suoraan viereen – kotipihan.
- Riemumielin isä, äiti
- rientää matkaajia vastaan,
- iloisesti syleilevät
- kohta kumpaistakin lastaan.
Lähde: Rytkönen, Antti 1900: Lauluja. Helsinki.